Ero sivun ”Hemoglobiini” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
kts myös, viitteen parannus |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:1GZX Haemoglobin.png|pienoiskuva|Hemoglobiini.]]
'''Hemoglobiini''' eli '''verenpuna''' (lyh. '''Hb''')<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 07.01.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 23.2.2013}}</ref> ([[hiili|C]]<sub>2932</sub>[[vety|H]]<sub>4724</sub>[[typpi|N]]<sub>828</sub>[[rikki|S]]<sub>8</sub>[[rauta|Fe]]<sub>4</sub>[[happi|O]]<sub>848</sub>) muodostaa kolmasosan [[Punasolu|punasolusta]]. Se on [[rauta]]pitoinen happea sitova<ref name="BI4">{{BI4|178}}</ref> [[proteiini]]. Se kuljettaa punasolujen mukana pääosin [[happi|happea]], mutta jonkin verran myös [[hiilidioksidi]]a. Hemoglobiinipitoisuuden määritys verinäytteestä kuuluu perusterveydenhuollossa useimmin tehtäviin [[verikoe|verikokeisiin]], sisältyen osakokeena perusverenkuvaan (PVK). Suomessa pitoisuus ilmoitetaan yksikössä grammaa/litra. Jos hemoglobiiniarvo on alle normaalin, kutsutaan tilaa [[anemia]]ksi. Suomessa vuonna 2003 käyttöön otetut kansalliset aikuisten (16 vuotta täyttäneet) viitearvot ovat miehillä 134–167 g/l ja naisilla 117–155 g/l.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">{{Kirjaviite | Tekijä= Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä | Nimeke= Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin| Vuosi=2010| Sivu=65| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOYpro | Tunniste = ISBN 978-951-0-33085-2 }} </ref><ref>B-PVK+TKD viitearvot, HUSLAB tutkimusohjekirja [http://huslab.fi/ohjekirja/2475.html]</ref> Hemoglobiinin muoto muuttuu sen sitoessa happimolekyylejä. Tällöin hemoglobiinia nimitetään oksihemoglobiiniksi. Kun happea ei ole sitoutuneena hemoglobiiniin, sitä kutsutaan deoksihemoglobiiniksi. Deoksihemoglobiinin proteiiniosat sitovat hiilidioksidia.
Seuraavassa taulukossa on esitetty eri eläinlajien keskimääräisiä hemoglobiiniarvoja.<ref name=":0">{{Kirjaviite
{| class="wikitable"
Rivi 34 ⟶ 33:
|}
[[Kuva:Heme b.svg|thumb|250px|Hemiryhmän kemiallinen rakenne.]]
==Hemoglobiinin rakenne==
Hemoglobiini koostuu kahdesta α-globiini- ja kahdesta β-globiini-alayksiköstä sekä neljästä hemiyhdisteestä. [[Hemi (kemia)|Hemi]] on [[porfyriini]]rengas, jonka keskellä on [[rauta]](II)-ioni (Fe<sup>2+</sup>). Kukin hemi voi sitoa yhden [[molekyyli]]n happea [[reversiibeli]]sti eli yhdessä hemoglobiinimolekyylissä voidaan kuljettaa neljä happimolekyyliä.
Hemiin liittyneiden proteiinien rakenne vaihtelee eläinlajeittain sekä joillakin lajeilla iän mukaan. Kaikilla nisäkkäillä on alkiokaudella erilainen hemoglobiini kuin aikuisella yksilöllä, joissa hemiin liittyneiden proteiinien rakenne on erilainen. Ihmisellä, [[märehtijät|märehtijöillä]], [[siat|sialla]] ja [[kaniini|kanilla]] on sikiökaudella vielä kolmas erilainen hemoglobiini. Alkiokauden hemoglobiinista käytetään lyhennettä Hb E, sikiökauden hemoglobiinista lyhennettä Hb F ja aikuiskauden hemoglobiinista lyhennettä Hb A. Alkiokauden hemoglobiinia esiintyy vain hyvin varhaisessa sikiövaiheessa. Sikiövaiheen hemoglobiini korvautuu syntymän jälkeen muutamassa viikossa aikuisiän hemoglobiinilla. Sikiövaiheen hemoglobiini sitoo happimolekyylejä mieluummin kuin aikuisiän hemoglobiini, kun taas aikuisiän hemoglobiini luovuttaa happimolekyylinsä mieluummin. Sian aikuisiän ja sikiövaiheen hemoglobiineilla ei ole eroa happiaffiniteetissa.<ref
Ihmisen tutkituin hemoglobiinimolekyyli on [[hemoglobiini A]].
Rivi 52 ⟶ 50:
* [[Thalassemia]]
* [[Glykatoitunut hemoglobiini]]
* [[2,3-bisfosfoglyseriinihappo]]
* [[Hemerytriini]]
* [[Hemosyaniini]]
| |||