Ero sivun ”Toivo Kärki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 78:
==Ensimmäinen yhteistyökausi Helismaan kanssa==
Toivo Kärki oli saanut jatkosodan aikana Syvärillä käsiinsä [[Olavi Paavolainen|Olavi Paavolaisen]] toimittaman rintamamiesten runo[[antologia]]n, jossa hänen huomiotaan kiinnitti alikersantti [[Reino Helismaa]]n runo "Unta ja totta". Kirjoittajan nimi ei sanonut Kärjelle mitään, mutta hän päätti ottaa yhteyttä Helismaahan heti, kunhan sota loppuisi. Jo ensitapaamisella Kärki tunsi löytäneensä sukulaissielun: Helismaa oli impulsiivinen henkilö, joka suorastaan pulppusi teksti-ideoita. Kärjellä puolestaan sävelet soivat koko ajan päässä. Minkäänlainen ympäristö ei ollut sopimaton heidän yhteiseen työskentelyynsä; uusia kappaleita syntyi niin esiintymispaikkojen takahuoneissa, matkustajakodeissa kuin keikkamatkoilla linja-autossa. Kun muusikkotoverit ihmettelivät miesten työtahtia, he sanoivat, ettei heillä ollut aikaa hukattavaksi ideoidensa toteuttamisessa. Kärki sanoi, ettei hän tarvinnut säveltämiseen ehdotonta työrauhaa, vaan hän selitti tottuneensa sota-aikana monenlaiseen meteliin ja pystyvänsä sulkemaan sen mielestään.<ref>Erola 2005, s. 95.</ref>
Vuonna 1948 Kärki ja Helismaa tekivät ensimmäisen yhteisen kappaleensa, Helismaan laulaman jenkan Suutarin tyttären pihalla. Kappaleesta tuli heti suosittu, mutta se joutui [[soittokielto]]on Yleisradiossa sen ajan mittapuun mukaan arveluttavien sanojensa takia. Seuraavina vuosina Helismaa lähinnä keikkaili muiden muassa [[Esa Pakarinen|Esa Pakarisen]] ja [[Tapio Rautavaara]]n kanssa.
| |||