Ero sivun ”Tove Jansson” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Ihmissuhteet: lisätietoa ja viitteitä
Merkkaukset:  seulottavat  Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 30:
| allekirjoitus = Tove Jansson signature.svg
}}
'''Tove Marika Jansson''' ([[9. elokuuta]] [[1914]] [[Helsinki]] – [[27. kesäkuuta]]  [[2001]] Helsinki) oli [[suomenruotsalaiset|suomenruotsalainen]] [[kirjailija]], [[taidemaalari]], [[pilapiirros|pilapiirtäjä]] ja [[sarjakuvapiirtäjä|sarjakuvataiteilija]], joka tunnetaan parhaiten [[Muumi|muumihahmojen]] luojana. Taiteilijaperheeseen syntynyt Jansson oli jo lapsuudestaan asti tuottelias, ensin etenkin kuvataiteilijana ja myöhemmin kirjailijana ja kuvittajana. Menestykseen Jansson nousi 1940-luvulla, kun ensimmäiset muumikirjat ilmestyivät. Muumitarinoita valmistui Janssonin elämän aikana proosana ja kuvakirjoina toistakymmentä, sanomalehtien [[Muumipeikko (sarjakuva)|sarjakuvina]] kaikkiaan tuhatviisisataa sarjaa.
 
Boheemien, suvaitsevaisten ja humorististen muumien kautta Jansson on luontevasti käsitellyt myös vaikeita aiheita, kuten yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja kuolemaa. Muumikirjojen filosofia on antanut paljon myös aikuisille lukijoille, ja Jansson olikin koko tuotannossaan taitava lasten ja aikuisten roolien kuvaaja.
Rivi 67:
 
[[Tiedosto:Tove-Jansson-1947.jpg|thumb|right|Jansson maalaa freskoa ''Juhlat maalla'' vuonna 1947 [[Helsingin kaupungintalo]]n ravintolaan. Vieressä opiskelutoveri [[Niilo Suihko]].]]
Ostettuaan 1952 isolla pankkilainalla omakseen [[Ullanlinnankatu|Ullanlinnankadun]] 1:ssä sijaitsevan torniateljeehuoneiston, johon hän oli muuttanut jo 1944, <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://tovejansson.com/ateljee.html|nimeke=Tove Jansson {{!}} Ateljee|julkaisu=tovejansson.com|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tove-oli-ateljeen-vuokrattuaan-onnensa-kukkuloilla-kurkista-muumien-luojan-kotiin|nimeke="Tove oli ateljeen vuokrattuaan onnensa kukkuloilla" – kurkista muumien luojan kotiin|ajankohta=2017-08-09|viitattu=2018-04-15}}</ref> velkainen Jansson teki kymmenessä vuodessa kaikkiaan 11 monumentaalityötä lasimaalauksista monimetrisiin öljymaalauksiin, muun muassa hyvin maksettuja seinämaalauksia. Hän teki monet [[al secco]] -tekniikalla, kalkkimaalilla kuivaan seinään.

Hän on maalannut muun muassa [[Elsi Borg]]in suunnitteleman, 1953 valmistuneen [[Teuvan kirkko|Teuvan kirkon]] [[alttaritaulu]]n ''[[Kymmenen neitsyttä|Kymmenen neitsyttä]]'' (Viisaat ja tyhmät neitsyet, 1954).<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.toveteuvalla.fi/ainoa-alttaritaulu|nimeke=Harvinainen Tove Janssonin suurteos {{!}} www.toveteuvalla.fi|julkaisu=www.toveteuvalla.fi|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tämä on ainoa hänen maalamansa alttaritaulu. [[Haminan Seurahuone]]en yläkerran Marskin salissa on kaksi hänen suurikokoista maalaustaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/a1396070849435 | Nimeke=Tove Janssonin kätketty aarre | Tekijä=Ahola, Suvi | Ajankohta=30.3.2014 | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Viitattu=5.3.2015}}</ref> Maalauksia valmistui 1945 Helsingin Pitäjänmäkeen, Strömbergin tehtaan ruokasaliin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hamhelsinki.fi/exhibition/tove-jansson/|nimeke=Tove Jansson - HAM|julkaisu=HAM|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>, 1947 Helsingin kaupungintalon ravintolaan, 1952 Kotkan ammattikouluun, 1953 Casa Academicaan Helsinkiin ja Karjaan yhteiskouluun ja 1955-1957 Auroran lastensairaalaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.moomin.com/fi/blog/tove-janssonin-seinamaalaukset-auroran-sairaalassa/|nimeke=Tove Janssonin seinämaalaukset Auroran sairaalassa - Moomin.com|julkaisu=Moomin.com|ajankohta=2015-09-29|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Satuaiheisia seinämaalauksia valmistui 1949 myös Kotkaan yksityiseen lastentarhaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-7109343|nimeke=Tove Janssonin kollega satuhahmoja kuvaavasta seinämaalauksesta: "Sellaista p***aa"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.moomin.com/fi/blog/tove-janssonin-maalaamat-seinamaalaukset-kotkassa/|nimeke=Tove Janssonin maalaamat seinämaalaukset Kotkassa - Moomin.com|julkaisu=Moomin.com|ajankohta=2015-10-20|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>Viimeiset julkiset öljymaalauksensa hän teki 1984 porilaiseen Taikurin hattu -lastentarhaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1395|nimeke=Etusivu|julkaisu=kansallisbiografia.fi|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Erityisen merkitykselliseksi muodostui suhde pilalehti ''Garmiin'', jota Jansson oli avustanut 15-vuotiaasta lähtien. Hän työskenteli ''Garmin'' vakituisena kuvittajana viitisentoista vuotta ja piirsi siihen noin sata kansikuvaa sekä noin viisisataa muuta piirrosta. Ahkerin kausi oli 1940-luvun alussa [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana, jolloin Jansson oli ''Garmin'' johtava taiteilija. Hän kuvasi piirroksissaan sekä taiteilijaelämää että sota-ajan karua arkea, mutta kaikkein eniten hän nautti poliittisten pilapiirrosten tekemisestä ja siitä, että sai olla ”sikamainen [[Adolf Hitler|Hitleriä]] ja [[Josif Stalin|Stalinia]] kohtaan”.<ref>Westin 2008, s. 96.</ref> Janssonin terävä kynä johti ''Garmin'' ajoittain jopa ongelmiin esivallan kanssa. Vuonna 1938 Garmissa julkaistiin Janssonin piirtämä kansikuva, joka arvosteli [[Münchenin sopimus]]ta: kuvassa Adolf Hitler on kuvattu kiukuttelevana pikkupoikana, joka vaatii huutaen lisää kakkua, vaikka on jo saanut runsaasti kakunpaloja ([[Puolan käytävä]]n, [[Elsass-Lothringen]]in, [[Danzig]]in jne.). ''Garmin'' päätoimittajan [[Henry Rein]]in mukaan lehti oli vähällä saada rangaistuksen ”vieraan ystävällismielisen valtion päämiehen loukkaamisesta”.<ref>Westin 2008, s. 97.</ref> Maaliskuussa 1940, juuri ennen [[Moskovan rauhansopimus (1940)|Moskovan rauhaa]], sensuuri kielsi ''Garmia'' julkaisemasta Janssonin piirtämää kansikuvaa, jossa irvailtiin Stalinin sotilaalliselle kyvyttömyydelle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ylönen, Marja | Nimeke=Pilahistoria: Suomi poliittisissa pilapiirroksissa 1800-luvulta 2000-luvulle | Sivu=174–176 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-299-9}}</ref>