Ero sivun ”Tove Jansson” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 67:
 
[[Tiedosto:Tove-Jansson-1947.jpg|thumb|right|Jansson maalaa freskoa ''Juhlat maalla'' vuonna 1947 [[Helsingin kaupungintalo]]n ravintolaan. Vieressä opiskelutoveri [[Niilo Suihko]].]]
Ostettuaan 1952 isolla pankkilainalla omakseen [[Ullanlinnankatu|Ullanlinnankadun]] 1:ssä sijaitsevan torniateljeehuoneiston, johon hän oli muuttanut jo 1944, <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://tovejansson.com/ateljee.html|nimeke=Tove Jansson {{!}} Ateljee|julkaisu=tovejansson.com|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> 1952 suurella pankkilainalla<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tove-oli-ateljeen-vuokrattuaan-onnensa-kukkuloilla-kurkista-muumien-luojan-kotiin|nimeke="Tove oli ateljeen vuokrattuaan onnensa kukkuloilla" – kurkista muumien luojan kotiin|ajankohta=2017-08-09|viitattu=2018-04-15}}</ref> velkainen Jansson teki kymmenessä vuodessa kaikkiaan 11 monumentaalityötä lasimaalauksista monimetrisiin öljymaalauksiin, muun muassa hyvin maksettuja seinämaalauksia. Hän teki monet [[al secco]] -tekniikalla, kalkkimaalilla kuivaan seinään. Hän on maalannut muun muassa [[Elsi Borg]]in suunnitteleman, 1953 valmistuneen [[Teuvan kirkko|Teuvan kirkon]] [[alttaritaulu]]n ''[[Kymmenen neitsyttä|Kymmenen neitsyttä]]'' (Viisaat ja tyhmät neitsyet, 1954).<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.toveteuvalla.fi/ainoa-alttaritaulu|nimeke=Harvinainen Tove Janssonin suurteos {{!}} www.toveteuvalla.fi|julkaisu=www.toveteuvalla.fi|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tämä on ainoa hänen maalamansa alttaritaulu. [[Haminan Seurahuone]]en yläkerran Marskin salissa on kaksi hänen suurikokoista maalaustaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/a1396070849435 | Nimeke=Tove Janssonin kätketty aarre | Tekijä=Ahola, Suvi | Ajankohta=30.3.2014 | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Viitattu=5.3.2015}}</ref> Maalauksia valmistui 1945 Helsingin Pitäjänmäkeen, Strömbergin tehtaan ruokasaliin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hamhelsinki.fi/exhibition/tove-jansson/|nimeke=Tove Jansson - HAM|julkaisu=HAM|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>, 1947 Helsingin kaupungintalon ravintolaan, 1952 Kotkan ammattikouluun, 1953 Casa Academicaan Helsinkiin ja Karjaan yhteiskouluun ja 1955-1957 Auroran lastensairaalaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.moomin.com/fi/blog/tove-janssonin-seinamaalaukset-auroran-sairaalassa/|nimeke=Tove Janssonin seinämaalaukset Auroran sairaalassa - Moomin.com|julkaisu=Moomin.com|ajankohta=2015-09-29|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Satuaiheisia seinämaalauksia valmistui 1949 myös Kotkaan yksityiseen lastentarhaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-7109343|nimeke=Tove Janssonin kollega satuhahmoja kuvaavasta seinämaalauksesta: "Sellaista p***aa"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.moomin.com/fi/blog/tove-janssonin-maalaamat-seinamaalaukset-kotkassa/|nimeke=Tove Janssonin maalaamat seinämaalaukset Kotkassa - Moomin.com|julkaisu=Moomin.com|ajankohta=2015-10-20|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>Viimeiset julkiset öljymaalauksensa hän teki 1984 porilaiseen Taikurin hattu -lastentarhaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1395|nimeke=Etusivu|julkaisu=kansallisbiografia.fi|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Erityisen merkitykselliseksi muodostui suhde pilalehti ''Garmiin'', jota Jansson oli avustanut 15-vuotiaasta lähtien. Hän työskenteli ''Garmin'' vakituisena kuvittajana viitisentoista vuotta ja piirsi siihen noin sata kansikuvaa sekä noin viisisataa muuta piirrosta. Ahkerin kausi oli 1940-luvun alussa [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana, jolloin Jansson oli ''Garmin'' johtava taiteilija. Hän kuvasi piirroksissaan sekä taiteilijaelämää että sota-ajan karua arkea, mutta kaikkein eniten hän nautti poliittisten pilapiirrosten tekemisestä ja siitä, että sai olla ”sikamainen [[Adolf Hitler|Hitleriä]] ja [[Josif Stalin|Stalinia]] kohtaan”.<ref>Westin 2008, s. 96.</ref> Janssonin terävä kynä johti ''Garmin'' ajoittain jopa ongelmiin esivallan kanssa. Vuonna 1938 Garmissa julkaistiin Janssonin piirtämä kansikuva, joka arvosteli [[Münchenin sopimus]]ta: kuvassa Adolf Hitler on kuvattu kiukuttelevana pikkupoikana, joka vaatii huutaen lisää kakkua, vaikka on jo saanut runsaasti kakunpaloja ([[Puolan käytävä]]n, [[Elsass-Lothringen]]in, [[Danzig]]in jne.). ''Garmin'' päätoimittajan [[Henry Rein]]in mukaan lehti oli vähällä saada rangaistuksen ”vieraan ystävällismielisen valtion päämiehen loukkaamisesta”.<ref>Westin 2008, s. 97.</ref> Maaliskuussa 1940, juuri ennen [[Moskovan rauhansopimus (1940)|Moskovan rauhaa]], sensuuri kielsi ''Garmia'' julkaisemasta Janssonin piirtämää kansikuvaa, jossa irvailtiin Stalinin sotilaalliselle kyvyttömyydelle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ylönen, Marja | Nimeke=Pilahistoria: Suomi poliittisissa pilapiirroksissa 1800-luvulta 2000-luvulle | Sivu=174–176 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-746-299-9}}</ref>