Ero sivun ”Tove Jansson” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 54:
 
=== Nuori kuvataiteilija ===
Taiteilijaperheen tyttärenä Tove Janssonille oli lapsesta asti itsestään selvää, että hänestä tulee kuvataiteilija. Tove kävi [[keskikoulu]]n Helsingin suurimmassa ruotsinkielisessä yhteiskoulussa [[Brobergska samskolan]]issa<ref>Jansson totesi myöhemmin: ”Koulunkäynti oli ikävää ja olen suurimmaksi osaksi unohtanut sen.” Ørjasæter 1987, s. 30.</ref>. Kesken koulun äiti onnistui järjestämään Tovelle vapautuksen vaikeimmaksi osoittautuneesta kouluaineesta, [[algebra]]sta. Keväällä 1930, hieman ennen 16-vuotispäiväänsä

Tove Jansson päätti koulunsakoulunsHelwa Brobergska samskolanissaHelsingissä, ja saman vuoden syksyllä hän kirjautui [[Tukholma]]n taideteolliseen kouluun opiskelemaan mainospiirtämistä ja [[muotoilu]]a. Hänen äitinsä oli aikanaan valmistunut piirustuksenopettajaksi samasta oppilaitoksesta. Jansson opiskeli Tukholmassa kolme vuotta ja asui enonsa, lääkekemian professori Einar Hammarstenin luona.<ref name="kb" /><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kruskopf, E | Nimeke = Boken om Ham – Tecknaren Signe Hammarsten Jansson | Vuosi = 1994 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Schildt | Tunniste = ISBN 978-9515006752 | Kieli = {{sv}} }}</ref><ref>Westin s.63</ref>
 
Vuonna 1933 Tove Jansson palasi Helsinkiin ja jatkoi opintojaan Ateneumissa eli [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa. Opiskeluvuodet Tukholmassa olivat vakuuttaneet hänet siitä, että hänen ominta alaansa on maalaaminen, ja Ateneumissa hän valitsi taidemaalariluokan. Ateneumissa Jansson opiskeli [[William Lönnberg]]in ja [[Uuno Alanko|Uuno Alangon]] oppilaana, mutta kummallakaan ei ollut suurta vaikutusta hänen tyyliinsä. Sen sijaan ystävyys kuusi vuotta vanhemman [[Sam Vanni]]n kanssa oli merkityksellinen ja vahvisti Janssonin näkemystä värien merkityksestä maalaustaiteessa.<ref name="bonelius">Bonelius, Elina: Rohkean naisen taiteilijantie. Teoksessa ''Tove Jansson. Muistonäyttely'', s. 56–71.</ref> Taidemaalariluokan oppilaat olivat tyytymättömiä Ateneumin opetukseen ja etenkin pääopettaja Lönnbergiin, ja keväällä 1936 tilanne muuttui avoimeksi kapinaksi: suurin osa taidemaalariluokan oppilaista jätti Ateneumin. Tove Jansson ja kolme muuta oppilasta, [[Runar Engblom]], Christian Sibelius ja Unto Virtanen, vuokrasivat yhteisen ateljeen [[Ullanlinna]]n Tähtitorninkadulta.<ref>Westin s.77–78</ref>