Ero sivun ”Juhani Arajärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 27:
| huom =
}}
'''Juhani Arajärvi''' (vuoteen 1906 '''Alin''', [[25. heinäkuuta]] [[1867]] [[Urjala]] – [[13. marraskuuta]] [[1941]] [[Helsinki]]) oli suomalainen pankinjohtaja, [[poliitikko]] ja ministeri. <ref name=aika34>[http://runeberg.org/aikalais/1934/0036.html Aikalaiskirja 1934]</ref><ref name=yom>[https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=22521 Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899]</ref>
Juhani Arajärven vanhemmat olivat työnjohtaja Johan Kristian Alin ja Regina Eerola. Hän pääsi ylioppilaaksi 1888 [[Hämeenlinnan lyseo]]sta ja valmistui [[Helsingin yliopisto]]sta filosofian kandidaatiksi 1891 ja filosofian maisteriksi 1894 suorittaen myös [[teologia]]n opintoja. <ref name=yom/><ref name=aika34/>
Arajärvi oli porvarissäädyn edustaja säätyvaltiopäivillä 1904-1905 <ref>Valtioneuvoston historia IV, Helsinki 1976</ref>[[Suomalainen puolue|Suomalaisen puolueen]] kansanedustaja ja valtiovaraintoimituskunnan päällikkö (eli [[valtiovarainministeri]]) [[Svinhufvudin I hallitus|Svinhufvudin I]] ja [[Paasikiven I hallitus|Paasikiven I]] hallituksissa eli senaateissa 1917–1918. Kaikkiaan Arajärvi toimi senaattorina (ministerinä) 366 päivää. Arajärvi on yksi [[Suomen itsenäisyysjulistus|Suomen itsenäisyysjulistuksen]] allekirjoittajista. Arajärvelle myönnettiin ministerin arvonimi 1918. ▼
Arajärvi oli [[Viipuri (sanomalehti)|Viipuri]]-lehden päätoimittajana 1894–1896, Kymenlaakson [[kansanopisto]]n johtajana 1896–1903 ja sen jälkeen [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankin]] konttorinjohtajana Kotkassa 1903–1906 ja Tampereella 1906–1918 ja viimeksi pankin johtokunnan jäsenenä Helsingissä 1918–1939.<ref name=yom/><ref name=aika34/>
Arajärvi toimi konttorinjohtajana [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankissa]] Kotkassa 1903–16 ja Tampereella 1906–18 ja sen jälkeen pankin johtokunnan jäsenenä vuoteen 1939 asti. Hän toimi myös maanviljelijänä [[Vihti|Vihdissä]]. Hän oli mukana useissa asuinpaikkakuntiensa kotiseutuhenkisissä hankkeissa, muun muassa perustamassa kansanopistoa [[Kymenlaakso]]on. Sukujuuriltaan hän oli hämäläistä sukua Urjalan ja [[Akaa]]n seudulta. Arajärven isä oli Urjalan [[Honkolan kartano]]n työnjohtaja ja puoliso Sofie Fredrique [[Charpentier]], jonka vanhemmat olivat kapteeni Carl Axel Theodor Charpentier ja Marie Constance Forstén. Pariskunnan vuonna 1917 syntynyt poika reservin [[Kornetti (sotilasarvo)|kornetti]] Matti Risto Juhaninpoika Arajärvi kaatui [[Talvisota|Talvisodassa]] maaliskuussa 1940.<ref name= "ip">{{Kirjaviite | Tekijä = Anon. | Nimeke = Isänmaan puolesta. Talvisodassa 1939-1940 kaatuneiden upseereiden elämäkerrasto| Vuosi = 1949| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö }} Sivu 24.</ref> ▼
▲Arajärvi oli porvarissäädyn edustaja säätyvaltiopäivillä 1904-1905 <ref>Valtioneuvoston historia IV, Helsinki 1976</ref>[[Suomalainen puolue|Suomalaisen puolueen]] kansanedustaja ja valtiovaraintoimituskunnan päällikkö (eli [[valtiovarainministeri]]) [[Svinhufvudin I hallitus|Svinhufvudin I]] ja [[Paasikiven I hallitus|Paasikiven I]] hallituksissa eli senaateissa 1917–1918. Kaikkiaan Arajärvi toimi senaattorina (ministerinä) 366 päivää. Arajärvi on yksi [[Suomen itsenäisyysjulistus|Suomen itsenäisyysjulistuksen]] allekirjoittajista. Hän ajoi läpi kaupan jolla Suomen valtio osti lokakuussa 1918 61,1 % norjalaispmistuksessa olleen ''Aktiebolaget W. Gutzeit & Co'' :n (myöhemmin [[Enso-Gutzeit|Enso-Gutzeit Oy]]) osakkeista. Arajärvelle myönnettiin [[Ministeri (arvonimi)|ministerin]] arvonimi 1918. <ref name=olkkala/>
▲Arajärvi toimi
== Lähteet ==
| |||