Ero sivun ”Åke Hellman” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Teakoo (keskustelu | muokkaukset)
kauhean monta lähdettä, kun yksikin riittää - siirsin muut am:ään, haettu hbl:n artikkeli Pressreaderista sekä kysytään [[kenen mukaan}}
palautetaan poistetut yleislähteet, kun lähdemerkintöjen poiston takia oli tullut "kenen mukaan" ja "lähde" -pyyntöjä.
Rivi 2:
'''Åke Fredrik Hellman ''' ([[19. heinäkuuta]] [[1915]] [[Helsinki]] – [[18. joulukuuta]] [[2017]] [[Porvoo]]<ref name="upp"/>) oli [[Suomi|suomalainen]] [[taidemaalari]] ja [[professori (arvonimi)|professori]].<ref name="upp">{{UVF|HellmanAake Hellman, Åke}}</ref> Hänen töitään oli ensi kerran esillä Helsingissä Suomen taiteilijain vuosinäyttelyssä vuonna 1939.
 
Hellman opiskeli [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisessa keskuskoulussa]] vuosina 1934–1938. Maalarina hän on tunnettu{{kenen mukaan}} erityisesti [[Asetelma (maalaustaide)|asetelmistaan]] sekä [[muotokuva]]- ja henkilömaalauksistaan, mutta maalausten lisäksi hän teki herkkiä [[Piirustus|piirustuksia]] muun muassa [[punaliitu|punaliidulla]]. Hellmanin henkilötutkielmissa näkyy{{kenen mukaan}} terävä psykologinen silmä ja ihmishahmojen kuvauksessa sommittelun harmonisuutta. Hän maalasi muun muassa lukuisia akateemisia muotokuvia [[Helsingin yliopisto]]lle ja [[Åbo Akademi]]lle. Hellmanista kehittyikin yksi Suomen huomattavimmista muotokuvamaalareista, joka on maalannut yli kolmesataa muotokuvaa. Hän jatkoi maalaustyötä 93-vuotiaaksi saakka.<ref name="HBL17" />
 
Ollessaan Etelä-Ranskassa 1960-luvun alussa Hellman teki myös suuren määrän [[maisemamaalaus|maisemamaalauksia]], joissa oli toisinaan [[surrealismi|surrealistisia]] aineksia. Sen jälkeen hänellä oli lyhyt kokeileva vaihe, jonka aikana hän maalasi aivan [[abstrakti taide|abstraktejakin]] töitä. Hellman ei kuitenkaan luopunut [[figuratiivinen taide|esittävästä taiteesta]].{{Lähde}}
 
Hellman toimi kuvaamataidon opettajana vuosina 1938–1962 eri ruotsinkielisissä kouluissa, ja vuosina 1964–1978 opettajana [[Helsingin yliopiston piirustuslaitos|Helsingin yliopiston piirustussalissa]]. Hän sai [[Pro Finlandia]] -mitalin vuonna 1963 ja professorin arvon 1990.<ref name="HBL17" />
 
Hellmanin puoliso oli taidemaalari [[Karin Hellman]] (s. Wisuri, 1915–2004). Perheeseen syntyi kaksi lasta, arkkitehti Karl-Johan (s. 1944) ja keraamikko [[Åsa Hellman|Åsa]] (s. 1947). Pariskunnalla oli 1960-luvulta lähtien [[Lacoste (Vaucluse)|Lacostessa]] [[Provence]]ssa oma ateljeetalo, jossa taiteilijat viettivät toisinaan pitkiäkin työntäyteisiä jaksoja. Myöhemmin myös [[Porvoo]]seen valmistui taiteilijoille oma ateljeetalo, joka toimii sekä asuin- että työtiloina;<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150924151236/http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353060349015 | Nimeke = Porvoon ja Provencen maalari | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Tekijä = Hämäläinen, Timo | Ajankohta = 23.11.2005 | Viitattu = 14.12.2014 | Selite=Arkistoitu linkki }}</ref> rakennuksen suunnittelivat Åke Hellman ja [[Erik Kråkström]]. Hellman osallistui talvi- ja jatkosotaan lääkintämiehenä.<ref name="HBL17">{{Lehtiviite | Tekijä=Magnusson, Camilla | Otsikko=102-årige Åke Hellman ställer ut | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=19.7.2017 | Sivut=26–27 | www= https://www.pressreader.com/finland/hufvudstadsbladet/20170819/281934543062951 |www-teksti = Artikkeli Pressreaderissa }}</ref>
 
Hellman järjesti syksyllä 2017 Helsingin [[Taidehalli (Helsinki)|Taidehallissa]] puolisoiden retrospektiivisen yhteisnäyttelyn.<ref name="HBL17" /><ref>[http://taidehalli.fi/nayttelyt/jaettu-ateljee-karin-ja-ake-hellman Jaettu ateljee – Karin ja Åke Hellman] Helsingin Taidehallissa.</ref>
 
==Lähteet==
* [https://www.uppslagsverket.fi/sv/sok/view-103684-HellmanAake Hellman, Åke. Uppslagsverket Finland -verkkojulkaisu (www.uppslagsverket.fi)]. Schildts förlags Ab, 2009–2012, Svenska folkskolans vänner. Viitattu 15.4.2018. {{sv}}
* [http://web.archive.org/web/20060104205236/http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi:80/taiteilija.asp?haku=353 Hellman, Åke Fredrik. Taidemaalari.] Suomen kuvataiteilijat -verkkomatrikkeli (Internet Archive). Viitattu 15.4.2018.
===Viitteet===
{{Viitteet}}