Ero sivun ”Åke Hellman” versioiden välillä

[[Tiedosto:Akehellman.JPG|thumb|upright|Åke Hellman]]

'''Åke Fredrik Hellman ''' ([[19. heinäkuuta]] [[1915]] [[Helsinki]] – [[18. joulukuuta]] [[2017]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uusimaa.fi/artikkeli/592798-isa-eli-tapahtumarikkaan-elaman-taidemaalari-ake-hellman-on-kuollut| Nimeke = "Isä eli tapahtumarikkaan elämän" – Taidemaalari Åke Hellman on kuollut| Tekijä = Karvala, Samu| Julkaisu =Uusimaa| Ajankohta = 22.12.2017| Viitattu = 22.12.2017}}</ref> [[Porvoo]]<ref>{{Lehtiviite | Tekijäname=Hällsten, Annika | Otsikko=Åke Hellman död | Ajankohta=23.12.2017 | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Sivut=23 | www=http:"upp"//www.hbl.fi/artikel/ake-hellman-dod/ }}</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] [[taidemaalari]] ja [[professori (arvonimi)|professori]].<ref name="upp">{{UVF|HellmanAake Hellman, Åke}}</ref> Hänen töitään oli ensi kerran esillä Helsingissä Suomen taiteilijain vuosinäyttelyssä vuonna 1939.

Hellman opiskeli [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisessa keskuskoulussa]] vuosina 1934–1938. Maalarina hän on tunnettu{{kenen mukaan}} erityisesti [[Asetelma (maalaustaide)|asetelmistaan]] sekä [[muotokuva]]- ja henkilömaalauksistaan, mutta maalausten lisäksi hän teki herkkiä [[Piirustus|piirustuksia]] muun muassa [[punaliitu|punaliidulla]]. Hellmanin henkilötutkielmissa näkyy{{kenen mukaan}} terävä psykologinen silmä ja ihmishahmojen kuvauksessa sommittelun harmonisuutta. Hän maalasi muun muassa lukuisia akateemisia muotokuvia [[Helsingin yliopisto]]lle ja [[Åbo Akademi]]lle. Hellmanista kehittyikin yksi Suomen huomattavimmista muotokuvamaalareista, joka on maalannut yli kolmesataa henkilöämuotokuvaa. Hän jatkoi maalaustyötä 93-vuotiaaksi saakka.<ref name="HBL17" />

Hellmanin puoliso oli taidemaalari [[Karin Hellman]] (1915–2004). Perheeseen syntyi kaksi lasta, arkkitehti Karl-Johan (s. 1944) ja keraamikko [[Åsa Hellman|Åsa]] (s. 1947). Pariskunnalla oli 1960-luvulta lähtien [[Lacoste (Vaucluse)|Lacostessa]] [[Provence]]ssa oma ateljeetalo, jossa taiteilijat viettivät toisinaan pitkiäkin työntäyteisiä jaksoja. Myöhemmin myös [[Porvoo]]seen valmistui taiteilijoille oma ateljeetalo, joka toimii sekä asuin- että työtiloina;<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150924151236/http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353060349015 | Nimeke = Porvoon ja Provencen maalari | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Tekijä = Hämäläinen, Timo | Ajankohta = 23.11.2005 | Viitattu = 14.12.2014 | Selite=Arkistoitu linkki. }}</ref> rakennuksen suunnittelivat Åke Hellman ja [[Erik Kråkström]]. Hellman osallistui talvi- ja jatkosotaan lääkintämiehenä.<ref name="HBL17">{{Lehtiviite | Tekijä=Magnusson, Camilla | Otsikko=102-årige Åke Hellman ställer ut | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=19.7.2017 | Sivut=26–27 | www= https://www.pressreader.com/finland/hufvudstadsbladet/20170819/281934543062951 |www-teksti = Artikkeli Pressreaderissa }}</ref>

Hellman järjesti syksyllä 2017 Helsingin [[Taidehalli (Helsinki)|TaidehalliTaidehallissa]]ssa puolisoiden retrospektiivisen yhteisnäyttelyn.<ref name="HBL17" /><ref>[http://taidehalli.fi/nayttelyt/jaettu-ateljee-karin-ja-ake-hellman Jaettu ateljee – Karin ja Åke Hellman] Helsingin Taidehallissa.</ref>