Ero sivun ”Rudi Dutschke” versioiden välillä

Nuoruutensa Dutschke vietti [[Saksan demokraattinen tasavalta|DDR:ssä]] eli Itä-Saksassa. [[Unkarin kansannousu]]n ([[1956]]) myötä Dutschke kiinnostui politiikasta kannattaen demokraattista sosialismia, joka ottaa etäisyyttä sekä [[Neuvostoliitto]]on että [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] nähden. Dutschken mukaan vanhat rakenteet ja [[Mentaliteetti|mentaliteetit]] jatkuivat yhtä hyvinniin DDR:ssä kuin [[Saksan liittotasavalta|Saksan liittotasavallassakin]] huolimatta kotimaansa valtiollisesta [[fasismi|antifasistisesta]] ideologiasta. [[1957]] hän vastusti julkisesti DDR:n militarisoitumista (myös kieltäytyen palvelemasta DDR:n kansanarmeijassa) ja kannatti matkustusvapautta.

Opintoaikoinaan Dutschke nousi pian yhdeksi [[Länsi-Saksa]]n [[opiskelijaliike|opiskelijaliikkeen]] johtajista. Vuodesta 1966 alkaen Dutschke organisoi yhdessä Saksan sosialistisen opiskelijaliiton (''Sozialistischer Deutscher Studentenbund'') kanssa lukuisia yliopistoreformeja, "suurta koalitiota", hätätilalakeja ja [[Vietnamin sota]]a vastustavia mielenosoituksia. Kasvava opiskelijaliike oli Saksassa merkittävä osa ns. ulkoparlamentaarista oppositiota, (''Außerparlamentarische Opposition'', APO).

Saksalainen työmies [[Josef Bachmann]] yritti murhata hänet 11. huhtikuuta 1968 [[Länsi-Berliini]]ssä osoitteessa [[Kurfürstendamm]] 141 sijainneen talon edustalla. Dutschkeen osui kolme laukausta, ja hän kärsi hengenvaarallisia aivovaurioita. Useita tunteja kestänyt leikkaus pelasti kuitenkin hänen henkensä. Bachmannin motiivit eivät koskaan selvinneet täysin. Hänen luotaan löydettiin kuitenkin aineistoa, jonka vuoksi hänellä arveltiin olevan äärioikeistolainen tausta. Opiskelijat puolestaan pitivät syyllisenä [[Axel Springer AG]] -kustantamon lehdissään kuukausia jatkunutta Dutschken vastaista kirjoittelua. Vain muutamaa päivää ennen murhayritystä Springer-konsernin bulevardilehti [[Bild]] oli kutsunut Dutschkea ”valtakunnan viholliseksi nro 1” ja kehottanut pysäyttämään tämän ennen kuin olisi liian myöhäistä<ref name="hentilä">Marjaliisa Hentilä ja Seppo Hentilä: ''Berliiniin: retkiä lähihistoriaan'', s. 200–201. 2., uudistettu painos. Kirjapaja, Helsinki 2011.</ref>. Suomessa [[Sinikka Sokka]] ja [[Pekka Aarnio]] levyttivät kappaleen "Kolme luotia Rudi Dutschkeen". Kappaleen sanoissa syytetään silloista liittokansleria [[Kurt Georg Kiesinger]]iä sanoin: {{sitaatti|Ja Kiesinger - kelpo natsi! / Hän laukaisi kolmannen / Ja valittelun myös lausui / Niin myötätuntoisen....}}

Sävelmä esitettiin keväällä 1970 ensi kerran Suomessa [[Päivi Istala]]n ohjelmassa '''Ristivetoa''', jossa hän esitteli sävelmän sisältäneen LP-levyn '''V I Lenin 1870 - 1970''', joka oli juuri ilmestynyt.