Ero sivun ”Weißenfels” versioiden välillä

831 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
Väkiluvussa jotain häikkää, lähteen mukaan ollut n. 40000...45000 viime vuosikymmeninä.
(Päivitetty väkiluku luotettavammasta lähteesta. Väentiheys 358,18 per km².)
(Väkiluvussa jotain häikkää, lähteen mukaan ollut n. 40000...45000 viime vuosikymmeninä.)
Weißenfels sai kaupunkioikeudet vuonna [[1185]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.weissenfels.de/de/stadtgeschichte/stadtgeschichte-wsf.html | Nimeke = Stadtgeschichte| Tekijä = | Kieli = {{de}} | Julkaisu = Weissenfels| Viitattu = 26.3.2018 }}</ref> Sitä ennen nykyisen Weißenfelsin alueella oli sijainnut kolme erillistä kylää: Tauchlitz, Horklitz/Georgenberg ja Klenkow(e)/Klingau. Horklitzista on varhaisin kirjallinen maininta [[900-luku|900-luvulta]]. Weißenfels sijaitsi kahden kauppareitin varrella. [[Keskiaika|Myöhäiskeskiajan]] ja [[uusi aika|uuden ajan]] taitteessa kaupunkiin kehittyi vahva käsityöteollisuus. Erityisesti suutari- ja räätälitoiminta kukoistivat. [[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana 1600-luvulla kaupungin väkiluku romahti 2&nbsp;200:sta 960:een. Sodan jälkeen alkoi taloudellinen nousu ja Weißenfels oli Sachsen-Weißenfels -ruhtinaskunnan keskus vuodesta [[1656]] vuoteen [[1746]]. Hiilen myötä alkoi [[1700-luku|1700-luvulla]] voimakas taloudellinen kehitys. Erityisesti jalkineteollisuus kohosi merkittäväksi; vuonna 1895 kaupungissa oli 45 alan teollisuuslaitosta.
[[Kansallissosialismi]]n aikana tuhottiin Nordstraße 14:ssä sijainnut synagoga. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Weißenfels kuului [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] miehitysvyöhykkeeseen. Useat jalkinevalmistajat kansallistettiin ja niistä muodostettiin yksi iso kombinaatti. 1980-luvun loppuun mennessä Weißenfels oli [[Saksan demokraattinen tasavalta|DDR]]:n suurin jalkineteollisuuskeskittymä. Alan laitoksissa työskenteli yli 6&nbsp;000 henkeä ja noin 75&nbsp;% DDR:n jalkineista tuotettiin Weißenfelsissa ja sen ympäristössä. Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen Weißenfelsin jalkineteollisuus ei ollut elinkelpoinen ja se hävisi. Työttömyys nousi huomattavasti. Weißenfelsin väkiluku on laskenut voimakkaasti; vuonna 1946 se oli 50&nbsp;995 ja vuonna 1990 vastaavasti 37&nbsp;765. Väkiluku laski 2000-luvulla alle 30&nbsp;000:n.
 
Weißenfelsin väkiluku nousi 1990-luvulla ja oli vuonna 2000 noin 46&nbsp;000. Sen jälkeen väkiluku väheni, kunnes 2010-luvulla kääntyi jälleen nousuun. Syntyvyys on ollut ennustettua korkeampaa, mutta kuitenkin pienempää kuin kuolleisuus, mikä on useille Saksan pikkukaupungeille varsin tavanomaista. Vuonna 2017 ylipormestarina (Oberbürgermeister) toimineen Robby Rischin mukaan väestönkasvun taustalla on pitkäjänteinen pyrkimys ulkomaalaistaustaisen väestön integroimiseksi paikalliseen kulttuuriin. Myös sijainti Leipzig-Hallen taajama-alueella avittaa kehitystä, kuin myös monipuolinen talouselämä - etenkin korkean arvonlisän työpaikat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mz-web.de/weissenfels/bevoelkerung--weissenfels-ueberholt-prognose-25685606 | Nimeke = Bevölkerung Weißenfels überholt Prognose | Tekijä = Andreas Richter ja Angelika Andräs – Quelle: https://www.mz-web.de/25685606 ©2018 | Kieli = {{de}} | Julkaisu = Mitteldeutsche Zeitung | Viitattu = 14.4.2018 }}</ref>
Weißenfelsin huomattaviin nähtävyyksiin lukeutuu ''Schloss Neu-Augustusburg''. Nykyisen linnan rakennuttivat ruhtinaat August ja Johann Adolf I vuosina [[1660]]&ndash;[[1694]] kolmikymmenvuotisessa sodassa tuhoutuneen linnan tilalle. ''Geleitshaus Weißenfels'' rakennettiin [[renessanssi]]tyyliin vuonna [[1552]]. [[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa II Aadolf]], joka kuoli [[Lützenin taistelu]]ssa [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisessa sodassa]] [[6. marraskuuta]] [[1632]], palsamoitiin Geleitshausissa. Toimenpiteestä vastasi apteekkari Casparus König. Talon eräässä erkkerihuoneessa on säilynyt tapahtumasta muistuttava veritahra. Nykyisin rakennuksessa toimii museo ja ravintola.
 
Weißenfelsin huomattaviin nähtävyyksiin lukeutuu ''Schloss Neu-Augustusburg''. Nykyisen linnan rakennuttivat ruhtinaat August ja Johann Adolf I vuosina [[1660]]&ndash;[[1694]]1660–1694 kolmikymmenvuotisessa sodassa tuhoutuneen linnan tilalle. ''Geleitshaus Weißenfels'' rakennettiin [[renessanssi]]tyyliin vuonna [[1552]]. [[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa II Aadolf]], joka kuoli [[Lützenin taistelu]]ssa [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisessa sodassa]] [[6. marraskuuta]] [[1632]], palsamoitiin Geleitshausissa. Toimenpiteestä vastasi apteekkari Casparus König. Talon eräässä erkkerihuoneessa on säilynyt tapahtumasta muistuttava veritahra. Nykyisin rakennuksessa toimii museo ja ravintola.
 
==Talous ja liikenne==
10 326

muokkausta