'''Isidoros Miletoslainen''' ({{k-el|Ισίδωρος ο Μιλήσιος}}; eli [[500-luku|500-luvulla]]) oli [[bysantti]]lainen arkkitehti, insinööri ja geometrikko, joka keisari [[Justinianus I|Justinianus I:n]] käskystä suunnitteli yhdessä [[Anthemios TralleslainenTralleislainen|Anthemios TralleslaisenTralleislaisen]] kanssa [[Hagia Sofia]]n kirkon. He suunnittelivat mahdollisesti myös Konstantinopolissa sijainneen sittemmin tuhoutuneen [[Pyhien Apostolien kirkko|Pyhien Apostolien kirkon]]. Kun Hagia Sofian kupoli romahti maanjäristyksessä vuonna 558, Isidoroksen veljen- tai sisarenpoika Isidoros nuorempi, joka oli myös kotoisin Miletoksesta, oli johtamassa kupolin jälleenrakennustöitä.<ref>Martindale, s. 724</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.answers.com/topic/isidorus-of-miletus | Nimeke =Isidorus of Miletus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =A Dictionary of Architecture and Landscape Architecture (Answer.com) | Viitattu = 9.6.2008 | Kieli ={{en}}}}</ref>
Isidoros Miletoslainen syntyi [[Miletos|Miletoksessa]], nykyisessä Turkissa 400-luvun lopulla tai 500-luvun alussa. Hänen varhaisista elämänvaiheistaan ei tiedetä paljoakaan, mutta oletettavasti hän sai arkkitehdin koulutuksen Bysantin pääkaupungissa Konstantinopolissa.<ref name="bookrags">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bookrags.com/research/isidorius-of-miletus-scit-011234/ | Nimeke =Isidorius of Miletus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Science and Its Times (Bookrags.com) | Viitattu = 9.6.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref> Hän opetti ennen Hagia Sofian suunnittelua [[Aleksandria]]ssa. Häntä arvostettiin paljon matemaatikkonakin, sillä hän korjasi [[Arkhimedes|Arkhimedeen]] tekemiä virheitä tämän teoksessa, sekä kirjoitti arvostelun [[Heron|Heron Aleksandrialaisen]] teoksesta.
Justinianus määräsi Isidoroksen ja Anthemios TralleslaisenTralleislaisen suunnittelemaan Konstantinopoliin uuden kirkon. Aiempi paloi vuonna 532. Arkkitehdit käyttivät täysin uutta arkkitehtuuria rakennuksen suunnitteluun, [[pendentiivi]]ä eli kolmiomaista holvin osaa, jonka myötä monikulmiomaisesta rakennuksen pohjasta siirrytään kupoliin. Arkkitehtuurin myötä kirkko saatiin tilavantuntuiseksi. Kirkon kupolin korkein kohta kohoaa noin 158 metriin. Hagia Sofia valmistui hämmästyttävän nopeasti, noin viidessä vuodessa. Uudenlainen arkkitehtuuri ja nopea rakentaminen näkyi myöhemmin kirkon epävakaudessa. Isidoroksen vaikutus arkkitehtuuriin on suuri, sillä lähes kaikki 1900-luvulle saakka rakennetut kirkot ovat arkkitehtuurissaan saaneet vaikutteita häneltä.<ref name="bookrags"/>
