Ero sivun ”Fabianinkatu” versioiden välillä

358 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
p
→‎Rakennuksia kadun varrella: - kh, mainitaan pari rakennusta lisää
[katsottu versio][katsottu versio]
p (→‎Rakennuksia kadun varrella: - kh, mainitaan pari rakennusta lisää)
Huomattavimpia rakennuksia Fabianinkadun varrella ovat [[Pörssitalo (Helsinki)|Pörssitalo]] sekä [[Helsingin yliopiston päärakennus|Helsingin yliopiston päärakennuksen]] 1930-luvulla rakennettu laajennusosa, ns. uusi puoli.
 
Asuinrakennuksia Fabianinkadun varrella on vain kadun eteläosan varrella, sielläkin pääasiassa vain itäpuolella. EteläEteläpäässä kadun länsipuolella on [[Kaartin kasarmi]]n kortteli, jossa Fabianinkadun puolella on kaksi 1960-luvulla rakennettua, [[Viljo Revell]]in ja [[Heikki Castrén]]in suunnittelemaa virastotaloa..<ref name="rky">{{verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5184 | Nimeke = Kaartin kasarmi. Valtakunnallisesti merkttävät rakennetut kulttuuriympäristöt | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 11.4.2018}}</ref> Niissä toimii [[Puolustusvoimain pääesikunta|Pääesikunta]].<ref>{{verkkoviite |Osoite = http://puolustusvoimat.fi/tietoa-meista/paaesikunta | Nimeke = Pääesikunta | Julkaisija = Puolustusvoimat | Viitattu = 11.4.2018}}</ref>
 
Eteläisen ja Pohjoisen Makasiinikadun välissä Fabianinkatu kulkee [[Kasarmitori]]n itäreunaa pitkin. Kadun itäpuolella torin kohdalla ovat muun muassa niin sanottu [[Agronomitalo]] sekä entinen [[Yleisradio]]n radiotalo, nykyinen [[Korkein hallinto-oikeus]]. Seuraavassa korttelissa on vanha [[Postipankki|Postipankin]] pääkonttori.
 
Fabianinkatu kulkee myös [[Esplanadin puisto]]n poikki, jossa se erottaa toisistaan Kappeliesplanadin ja Runebergin Esplanadin. Fabianinkadun ja Eteläesplanadin risteyksessä sijaitsee Valtioneuvoston juhlahuoneisto, joka tunnetaan myös nimellä [[Smolna]]. Esplanadin pohjoispuolella Fabianinkatu kulkee [[Palmqvistin talo|Palmqvistin]] ja [[Grönqvistin talo]]jen välitse. Näiden rakennusten pääjulkisivut ovat kuitenkin Esplanadin puolella.
 
Fabianinkadun pohjoisosa kulkee [[Helsingin yliopiston keskustakampus|Helsingin yliopiston keskustakampuksen]] alueella, ja sen molemmilla puolilla olevat rakennukset ovat nykyisin [[Helsingin yliopisto]]n hallussa. Yliopistonkadun ja Kirkkokadun välisessä korttelissa kadun itäpuolella on vuonna 1846 valmistunut, [[E. B. Lohrmann]]in suunnittelema<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita |Sivu = 74 | Luku = Kluuvi, kortteli 28: Seepra | Julkaisija = Helsingin sanomat | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 961-9134-69-7}}</ref> '''[[Fabiania''']], joka alun perin rakennettiin yliopiston kemian ja anatomian laitosrakennukseksi, mutta joka nykyisin on osa [[Kansalliskirjasto (Suomi)|Kansalliskirjaston]] rakennusryhmää.<ref>{{verkkoviite | Osoite = https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/aikajana/tl_win1845ark_k.html | Nimeke = Arkkitehtuuri: Fabiania | Julkaisija = Suomen Kansalliskirjasto | Viitattu = 11.4.2018}}</ref>
 
Länsipuolella Fabianinkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä ovat [[Porthania]] ja Helsingin yliopiston hallintorakennukset. Niiden pääovet ovat kuitenkin Yliopistonkadun varrella toisiaan vastapäätä.
 
Samassa korttelissa kuin Porthania sijaitsee Fabianinkadun varrella muun muassa vuonna 1907 valmistunut entinen [[Suomen liikemiesten kauppaopisto]]n rakennus (Fabianinkatu 26), joka sekin nykyisin on Helsingin yliopiston käytössä, kuten monet muutkin saman korttelin rakennukset. Aikoinaan rakennuksessa on toiminut myös [[Kauppakorkeakoulu]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita |Sivut = 76–77 | Luku = Kluuvi, kortteli 37: Hirvi | Julkaisija = Helsingin sanomat | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 961-9134-69-7}}</ref> Kadun toisella puolella, Fabianian pohjoispuolella, on [[Topelia]]n korttelin sivurakennuksia, jotka alun perin olivat osa venäläisen sotilassairaalan rakennusryhmää<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita |Sivut = 84–85 | Luku = Kluuvi, kortteli 42: Kettu | Julkaisija = Helsingin sanomat | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 961-9134-69-7}}</ref>, muuttamutta nykyisin nekin ovat Helsingin yliopiston käytössä. Saman korttelin pohjoispäässä sijaitsee [[Metsätalo]]. Kadun länsipuolella on [[Kaisa-talo]] ja siinä sijaitsevan [[Helsingin yliopiston kirjasto]]n pääsisäänkäynti.
 
== Lähteet ==