Ero sivun ”Suomen presidentinvaali 1919” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Suomea ei oltu julistettu sotatilaan, vaan Suomen ja Venäjän välillä vallitsi 15. toukokuuta 1918 alkaen sotatila. Merkkaus: Kumoaminen |
p Käyttäjän 85.76.146.40 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anr tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
||
Rivi 33:
'''Suomen presidentinvaali 1919''' oli Suomen ensimmäinen presidentinvaali. Vaalissa eduskunta valitsi [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentiksi]] [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuolueen]] ehdokkaan [[K. J. Ståhlberg|Kaarlo Juho Ståhlberg]]in. Ståhlbergin merkittävin kilpailija oli [[sitoutumaton]] [[valtionhoitaja]] [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheim]].
Tasavallan presidentin valitsi vuoden 1919 vaalissa [[eduskunta]]. Poikkeuksellinen valintatapa johtui itsenäistymistä seuranneen runsaan puolitoista vuotta kestäneen epävakaan tilanteen ([[Suomen sisällissota|sisällissota]] ja edelleen vallinnut [[sotatila]] sekä [[Suomen kuningaskuntahanke|valtiomuototaistelu]]) jälkeen tavoitteesta saada presidentti aloittamaan toimessaan mahdollisimman nopeasti hallitusmuodon 94 §:n siirtymäsäännöksen nojalla sekä hyvityksenä tasavaltaa tukeneille sosiaalidemokraateille, jotka olivat kannattaneet eduskunnan suorittamaa presidentinvalintaa pysyväksi vaalitavaksi. Näiden käytännöllisten syiden ohella syynä oli muodollisesti se, että [[K. Castrénin hallitus|valtioneuvosto]] päätti esittää, että tasavallan presidentin valitsisi aina eduskunta, mutta eduskunnan enemmistö kannatti 300 valitsijamiehen suorittamaa vaalia. [[Suuri valiokunta]] hyväksyi valitsijamiesmenettelyn kuitenkin sillä poikkeuksella, että eduskunta valitsee ensimmäisen presidentin. Myös yksinkertainen selitys poikkeukselliselle valinnalle löytyy: lakia valitsijamiesvaaleista ei vielä ollut.
Vaalimenettelyn mukaisesti eduskunta valitsi presidentin umpilipuin. Jos kukaan ei ensimmäisellä kierroksella olisi saanut yli puolta annetuista äänistä, olisi käyty toinen kierros. Jos tällöinkään ei kukaan olisi saanut ehdotonta enemmistöä, olisi seurannut kolmas kierros kahden toisella kierroksella eniten ääniä saaneen välillä.<ref>Suomen Hallitusmuoto (17.7.1919), 94 §</ref>
| |||