Ero sivun ”Koijärvi (järvi)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 53:
Koijärven tapahtumien keskeiseksi hahmoksi noussut [[Ville Komsi]] on myöhemmin kertonut saaneensa sysäyksen toimintaan nähtyään kuivatushankkeen paikallisen vastustajan Antero Vuoren haastattelun pääsiäislauantain uutislähetyksessä.<ref>Salo 2009, s. 110–111.</ref> Viikon kuluttua pääsiäisestä Koijärvelle saapui noin sadan ympäristöaktivistin joukko, johon kuului etupäässä [[helsinki]]läisiä, [[turku]]laisia ja [[tampere]]laisia nuoria. Lapioin ja leirivälinein varustautunut aktivistijoukko leiriytyi Koijärven jokiuoman läheisyyteen. Aktivistien kanssa paikalle tulivat myös [[Liberaalinen kansanpuolue|Liberaalisen kansanpuolueen]] kansanedustajat [[Anneli Kivitie]] ja [[Terhi Nieminen]]. Koijärven rantamille tulvi pian sadoittain uteliaita ja luonnonsuojelijoiden leiristä tuli nähtävyys, mihin luonnonsuojelijat olivat juuri pyrkineetkin.<ref>Salo 2009, s. 28.</ref> Luonnonsuojelijat laativat leirilleen järjestyssäännöt, joiden mukaan [[alkoholijuoma|alkoholi]]n tuominen leirille samoin kuin kaikenlainen aggressiivinen ja viranomaisia provosoiva käyttäytyminen oli kielletty.<ref>Salo 2009, s. 146–148.</ref>
Tapahtuman synnyttämä [[Koijärvi-liike]] onnistui tavoitteessaan säilyttää lintujärvi, koska sitä ei kuivatettu. Luonnonsuojelijat sitä vastoin tuomittiin sakkoihin vesilain rikkomisesta ja haitanteosta viranomaisille sekä korvauksiin [[vesihallitus|vesihallitukselle]] ja Helsingin vesipiirille. Oikeudenkäynneillä oli selvä ennakkotapauksen luonne, koska ainakaan pohjoismaissa ei tiettävästi ollut jouduttu ratkaisemaan oikeudessa, mikä on luonnonsuojelun nimissä sallittavaa. Korkein oikeus linjasi päätöksessään vuoden 1983 lopulla, että [[kansalaistottelemattomuus]] ei ole hyväksyttävää, vaikka oikeudenmukaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta saattaa vallita erilaisia käsityksiä.<ref name=lhl/><ref name=kko/><ref>Salo 2009, s. 77–82.</ref> Historioitsija [[Jukka Tarkka|Jukka Tarkan]] mukaan aineettomat arvot ja omistusoikeus törmäsivät ensimmäisen kerran näyttävästi yhteen Koijärvellä keväällä ja kesällä 1979, ja Koijärven tapahtumat ennakoivat myöhempiä luonto- ja kulttuuriarvoista Suomessa käytyjä suojelukiistoja.<ref>Jukka Tarkka ja Allan Tiitta: ''Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä'', s. 278. Helsinki: Otava, 1987.</ref>
==Järven nykytilanne==
| |||