Ero sivun ”Jääpallon maailmanmestaruuskilpailut 1957” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Raxxpe (keskustelu | muokkaukset)
Raxxpe (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Lähteet: Lähteitä lisäämääni tekstiin.
Rivi 32:
 
==Ottelut==
MM-kilpailujen ottelut pelattiin [[Helsingin olympiastadion|Helsingin Olympiastadion]]illa. Järjestelytoimikunta oli suunnitellut otteluita pelattavaksi myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta Norjan poisjäänti vesitti nämä aikeet ja koko turnaus vietiin lopulta läpi Stadionilla.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.urheilumuseo.fi/Portals/47/Arkistotiedostot/2742/2742_SUa_SPL_toimintakertomukset_1953-57_5.pdf|nimeke=Suomen Palloliiton toimintakertomus 1957|tekijä=|julkaisu=Suomen Palloliiton toimintakertomus 1957|ajankohta=|julkaisija=Suomen Palloliitto ja Suomen Urheilumuseo|viitattu=9.4.2018}}</ref>
 
Avausottelua [[Suomen jääpallomaajoukkue|Suomen]] ja [[Ruotsin jääpallomaajoukkue|Ruotsin]] välillä seurasi yli 9 000 katsojaa, joista 8 942 oli lunastanut pääsylipun.<ref name="hs01031957" /><ref name=":0" /> Määrä oli suuri, sillä alkamisaikapeli olikäynnistyi torstaina iltapäivällä jo klo 16. [[Suomen presidentti|Tasavallan presidentti]] [[Urho Kekkonen]] kunnioitti ottelua läsnäolollaan ja juhlalliset avajaissanat lausui [[Suomen Palloliitto|Suomen Palloliiton]] puheenjohtaja, vuorineuvos [[Juuso Walden]]. Suomi voitti ottelun maalein 4-3 ja [[Tauno Timoska]] jäi historiaan MM-kilpailujen ensimmäisen maalin tekijänä. Aivan kommelluksitta avaus ei sujunut, sillä katsojien ärtymykseksi Stadionin itäkatsomon penkit olivat puhdistamatta lumesta ja Neuvostoliiton joukkueen harjoituksiin valot sytytettiin vasta pienen nokkapokan jälkeen. <ref name="hs01031957" />
 
Turnauksen toisessa ottelussa lauantaina Ruotsi ja [[Neuvostoliiton jääpallomaajoukkue|Neuvostoliitto]] päätyivät 2-2 tasatulokseen, jolloin maailmanmestaruus jäi ratkaistavaksi viimeisessä ottelussa Suomen ja Neuvostoliiton välillä.<ref name="hs03031957" /> Neuvostoliitto voitti ottelun maalein 6-1. Helsingin Sanomien ennakoimaa 20 000 ihmisen yleisöryntäystä ei syntynyt, mutta ratkaiseva ottelu houkutteli paikalle jääpallon silloisen yleisöennätyksen 14 369 katsojaa.<ref name="hs01031957" /><ref name="hs04031957" /> Ennätys meni rikki kaksi vuotta myöhemmin, kun Suomen ja Neuvostoliiton välistä maaottelua seurasi Oulussa - tarkistuslaskennan jälkeen - 14 384 maksanutta katsojaa. Alkuperäinen lukema oli 14 341. Koska tuohon aikaan yleisömääräksi ilmoitettiin ainoastaan pääsylipun lunastaneet, jää ikuiseksi arvoitukseksi, kummassa ottelussa loppujen lopuksi oli enemmän katsojia huomioiden maksaneiden lisäksi vapaalippulaiset ja kutsuvieraat. <ref name="stadion" /><ref name="ylen arkisto" /><ref name="hs01031957" /><ref name="hs03031957" /><ref name="hs04031957" /><ref name="idrottonline" />
 
MM-kisojen otteluiden yksi silmiinpistävä piirre oli se, että maajoukkueista vain Suomi käytti kypärää. Ruotsin ja Neuvostoliiton pelaajat esiintyivät otteluissa pelkissä talvipäähineissä.