Ero sivun ”Jääpallon maailmanmestaruuskilpailut 1957” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Raxxpe (keskustelu | muokkaukset)
→‎Ottelut: Otteluiden yleisömäärät ja erotuomarit (Lähteet: HS, Vuosisata suomalaista jääpalloa ja Suomen Palloliiton toimintakertomus 1957).
Raxxpe (keskustelu | muokkaukset)
→‎Ottelut: Muokattu tekstiä ja korjattu virheellisiä tietoja.
Rivi 19:
}}
 
'''Ensimmäiset jääpallon maailmanmestaruuskilpailut''' järjestetiin vuonna [[1957]]. MM-kilpailut pidettiin [[Suomi|Suomessa]] [[Suomen Palloliitto|SPL]]:n 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Ottelut pelattiin [[Helsingin olympiastadion|Helsingin Olympiastadionilla]]. Osallistuneita maajoukkeita oli kolme, [[Neuvostoliiton jääpallomaajoukkue|Neuvostoliitto]], [[Ruotsin jääpallomaajoukkue|Ruotsi]] ja isäntä [[Suomen jääpallomaajoukkue|Suomi]]. [[Norjan jääpallomaajoukkue|Norja]] ei osallistunut ensimmäisiin MM-kilpailuihin protestina Neuvostoliiton suorittamaan [[Unkarin kansannousu]]n raakaan kukistamiseen marraskuussa 1956. Kisat avasiTasavallan presidentti [[Urho Kekkonen]] oli kisojen suojelija.<ref name="hs01031957"/><ref name="hs03031957"/><ref name="hs04031957"/><ref name="passagen"/><ref name="anttinen-uimonen"/> Kisojen järjestämisestä päätettiin helmikuussa 1955.<ref name="mmm1956"/>
 
Mestari ratkaistiin yksinkertaisena sarjana siten, että kaikki pelasivat kaikkia vastaan. Mestaruuden voitti Neuvostoliitto, Suomi sijoittui hopealle ja Ruotsi oli kolmas.<ref name="ylen arkisto"/><ref name="bandysidan"/> Etenkin isäntämaa Suomen ottelut herättivät kotiyleisössä suurta kiinnostusta ja avausottelua seurasi paikan päällä 15yli 9 000 katsojaa. Kisojen avausottelussa tehtiin myös suomalaista TV-historiaa, sillä avausottelu Suomen ja Ruotsin välillä oli ensimmäinen [[Suomi|Suomessa]] toteutettu suora TV-lähetys.<ref name="stadion"/>
 
 
Rivi 32:
 
==Ottelut==
MM-kilpailujen ottelut pelattiin [[Helsingin olympiastadion|Helsingin Olympiastadion]]illa. Järjestelytoimikunta oli suunnitellut otteluita pelattavan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta Norjan poisjäänti vesitti nämä aikeet ja kaikkien kolmen ottelun pelipaikaksi tuli Stadion.
Kaikki MM-kilpailujen ottelut pelattiin [[Helsingin olympiastadion]]illa. Avausottelua [[Suomen jääpallomaajoukkue|Suomen]] ja [[Ruotsin jääpallomaajoukkue|Ruotsin]] välillä seurasi 15 000 katsojaa. Ottelun avasi [[Suomen presidentti|tasavallan presidentti]] [[Urho Kekkonen]]. Historiallisen ottelun voitti Suomi maalein 4-3. Suomen [[Tauno Timoska]] jäi historiaan ensimmäisen maalin tekijänä. Ruotsi ja [[Neuvostoliiton jääpallomaajoukkue|Neuvostoliitto]] päätyivät 2-2 tasatulokseen, jolloin maailmanmestaruus ratkaistiin turnauksen viimeisessä ottelussa Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Ottelun voitti Neuvostoliitto maalein 6-1, ratkaisevaa ottelua seurasi Olympiastadionilla yli 14 000 katsojaa.<ref name="stadion"/><ref name="ylen arkisto"/><ref name="hs01031957"/><ref name="hs03031957"/><ref name="hs04031957"/><ref name="idrottonline"/>
 
Avausottelua [[Suomen jääpallomaajoukkue|Suomen]] ja [[Ruotsin jääpallomaajoukkue|Ruotsin]] välillä seurasi yli 9 000 katsojaa, joista 8 942 oli lunastanut pääsylipun. Määrä oli kunnioitettavan suuri, sillä ottelu alkoi torstai-iltapäivänä jo klo 16. [[Suomen presidentti|Tasavallan presidentti]] [[Urho Kekkonen]] kunnioitti ottelua läsnäolollaan ja juhlalliset avajaissanat lausui [[Suomen Palloliitto|Suomen Palloliiton]] puheenjohtaja, vuorineuvos [[Juuso Walden]]. Historiallisen ottelun voitti Suomi maalein 4-3. [[Tauno Timoska]] jäi historiaan ensimmäisen maalin tekijänä. Aivan kommelluksitta avaus ei sujunut, sillä Stadionin itäkatsomon penkit olivat puhdistamatta lumesta ja Neuvostoliiton joukkueen harjoituksiin valot sytytettiin vasta pienen nokkapokan jälkeen.
 
Turnauksen toisessa ottelussa lauantaina Ruotsi ja [[Neuvostoliiton jääpallomaajoukkue|Neuvostoliitto]] päätyivät 2-2 tasatulokseen, jolloin maailmanmestaruus jäi ratkaistavaksi viimeisessä ottelussa Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Ottelun voitti Neuvostoliitto maalein 6-1. Helsingin Sanomien ennakoimaa 20 000 ihmisen yleisöryntäystä ei syntynyt, mutta ratkaiseva ottelu houkutteli paikalle jääpallon silloisen yleisöennätyksen 14 369 katsojaa. Ennätys meni rikki kaksi vuotta myöhemmin, kun Suomen ja Neuvostoliiton välistä maaottelua seurasi Oulussa - tarkistuslaskennan jälkeen - 14 384 maksanutta katsojaa. Alkuperäinen lukema oli 14 341. Koska tuohon aikaan yleisömääräksi ilmoitettiin ainoastaan pääsylipun lunastaneet, jää ikuiseksi arvoitukseksi, kummassa ottelussa loppujen lopuksi oli enemmän katsojia huomioiden maksaneiden lisäksi vapaalippulaiset ja kutsuvieraat. <ref name="stadion" /><ref name="ylen arkisto" /><ref name="hs01031957" /><ref name="hs03031957" /><ref name="hs04031957" /><ref name="idrottonline" />
 
MM-kisojen otteluiden yksi silmiinpistävä piirre oli se, että maajoukkueista vain Suomi käytti kypärää. Ruotsin ja Neuvostoliiton pelaajat esiintyivät otteluissa pelkissä talvipäähineissä.
 
----
Rivi 83 ⟶ 89:
*Paras maalivahti: [[Anatoli Melnikov]] (Neuvostoliitto)
*Paras puolustaja: [[Tore Wikner]] (Ruotsi)
*Paras keskikenttäpelaaja: [[Nikolai Durakov]] (VenäjäNeuvostoliitto)
*Paras hyökkääjä: [[Tauno Timoska]] (Suomi)
 
Rivi 186 ⟶ 192:
*<ref name="mmm1956">{{kirjaviite | Tekijä = Pirhonen, Pentti | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1956 | Vuosi = 1955 | Sivu = 350 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava}}</ref>
*<ref name="vm1957">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.bandy-vm2018.ru/en/history/1957 |Nimeke = History of I WORLD CHAMPIONSHIP |Ajankohta = |Julkaisija = World Champion 2018 |Viitattu = 15.1.2018}}</ref>
*<ref name="vm1957">{{Verkkoviite |Osoite = https://www.urheilumuseo.fi/Portals/47/Arkistotiedostot/2742/2742_SUa_SPL_toimintakertomukset_1953-57_5.pdf |Nimeke = Suomen Palloliiton toimintakertomus 1957 |Ajankohta = |Julkaisija = Suomen Palloliitto ja Suomen Urheilumuseo |Viitattu = 15.1.2018}}</ref>
}}