Ero sivun ”Galaksi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
suora linkki |
→Luokittelu: lähteistä ja muotoilua ym. |
||
Rivi 29:
Galaksien törmäyksessä tyypillinen läpikulkuaika on parisataa miljoonaa vuotta. Halon ja pimeän aineen suuri massa voi vetää läpikulkeneen galaksin nopeasti takaisin, ja muutaman kierroksen jälkeen galaksit sulautuvat yhteen.<ref>Oja 2017, s. 111–113.</ref>
==Galaksityyppejä==
===Hubblen luokittelu===
[[Kuva:Hubblen_luokittelu.png|right|thumb|450px|Hubblen luokittelu.]]
Galaksien luokittelun standardi on [[Edwin Hubble]]n 1930-luvulla esittelemä ''[[Hubblen luokittelu]]''. Se jakaa galaksit rakenteen mukaan kolmeen tyyppiin: elliptiset galaksit, tavalliset kierteisgalaksit ja sauvakierteisgalaksit. Tähän ääniraudan muotoiseen kaavioon lisättiin myöhemmin epäsäännölliset galaksit, jotka Hubblekin oli havainnut mutta jättänyt alkuperäisestä kaaviostaan pois.<ref name="oja-luokittelu">Oja 2017, s. 71–73.</ref>
* [[Elliptinen galaksi|Elliptiset galaksit]] (E) ovat [[ellipsoidi]]n muotoisia galakseja, jotka koostuvat lähes yksinomaan vanhoista tähdistä. Ne jaetaan litistymisasteen mukaan luokkiin E0–E7, jossa E0 on täysin pallomainen ja E7 kaikkein littein ellipsoidi.<ref>Oja 2017, s. 71, 74–77.</ref>
* Tavalliset [[kierteisgalaksi]]t (S) ovat kiekkomaisia galakseja, joilla on lähinnä vanhoista tähdistä koostuva kirkas keskuspullistuma ja nuoremmista tähdistä koostuvat kierteishaarat. Ne jaetaan keskuspullistuman suhteellisen koon ja haarojen tiiviyden mukaan luokkiin Sa–Sd
▲* jaetaan keskuspullistuman suhteellisen koon ja haarojen tiiviyden mukaan luokkiin Sa–Sd: Sa-galaksin keskuspullistuma on kirkas suhteessa kierteishaaroihin ja haarat sijoittuvat hyvin tiiviisti; Sd-galaksilla ei ole selkeästi erottuvaa keskuspullistumaa ja sen haarat ovat hyvin väljät
* [[Sauvaspiraaligalaksi]]t (SB) ovat kierteisgalakseja, joiden keskuspullistuma on sauvan muotoinen ja kierteishaarat alkavat "sauvan" molemmista päistä. Ne jaetaan luokkiin SBa–SBd samoin perustein kuin tavalliset kierteisgalaksitkin.<ref>Oja 2017, s. 79–81.</ref>▼
▲* kierteisgalakseja, joiden keskuspullistuma on sauvan muotoinen ja kierteishaarat alkavat "sauvan" molemmista päistä
* Neljän spiraaligalaksiluokan lisäksi on epävirallinen viides luokka SAm (SBm), jossa ei ole lainkaan keskuspullistumaa ja vain yksi huonosti erottuva kierrehaara.<ref>Oja 2017, s. 79.</ref>
* [[Epäsäännöllinen galaksi|Epäsäännölliset galaksit]] (Irr) sisältävät kaikki edellisiin luokkiin kuulumattomat galaksit. Ne ovat galakseja, joiden rakenne on häiriintynyt esimerkiksi vuorovaikutuksen seurauksena jonkin toisen galaksin kanssa. Ne jaetaan luokkiin Irr I (jälkiä kierteisrakenteesta) ja Irr II (täysin epäsäännöllinen).<ref>Oja 2017, s. 84–81.</ref>
===Väriluokittelu===
Nykyisin galaksit jaetaan myös niiden lähettämän säteilyn mukaan. Kun galakseja löytyi digitaalisissa kartoituksessa miljoonittain, tietokoneet eivät kyenneet jakamaan galakseja niiden muodon mukaisesti, eivätkä tutkijat ehtineet käydä läpi kuvia. Lisäksi moni galaksi näkyi kartoituksissa vain pienenä pisteenä. Siksi galaksit jaettiin värin mukaan punaisiin ja sinisiin galakseihin. Galakseista viidesosa on punaisia, mutta ne sisältävät kaikkien galaksien valosta 40 prosenttia ja yhteismassasta 60 prosenttia. Punaiset galaksit ovat Hubblen luokittelussa E- tai S0-tyyppiä, sillä niissä on vanhoja tähtiä, jotka ovat väriltään punaisia. Sinisiä tähtiä ovat kierregalaksien nuoret tähdet.<ref name="oja-luokittelu" />
===Kääpiögalaksit===
[[Kääpiögalaksi|Kääpiögalakseja]] esiintyy paikallisessa galaksiryhmässä ja luultavasti muissakin galaksiryhmissä ja -joukoissa. Ne luokitellaan kahteen pääluokkaan: pallomaisiin galakseihin ja epäsäännöllisiin galakseihin, joiden lisäksi on olemassa joitain sekamuotoja. Epäsäännöllisiin galakseihin luokitellaan myös siniset kompaktit kääpiöt ja ultrakompaktit kääpiöt, joita paikallisessa ryhmässä ei esiinny.<ref>Oja 2017, s. 62, 86–88.</ref>
===
[[Kuva:Quasar viewed from Hubble.jpg|thumb|[[Hubble-avaruusteleskooppi|Hubble-avaruusteleskoopin]] ottama kuva kvasaarin ytimestä. Oikeanpuoleisessa kuvassa kvasaarin valo on himmennetty, jolloin ympäröivä galaksi erottuu.]]
[[Aktiivinen galaksi]] on galaksi, jonka ytimen energia on peräisin [[Supermassiivinen musta aukko|supermassiiviseen mustaan aukkoon]] putoavasta aineesta. Aktiivisten galaksien ydin on poikkeuksellisen kirkas.<ref>Oja 2017, s. 90–91.</ref>
* [[Seyfertin galaksi]]t ovat kierteisgalakseja, joilla on ylikirkas ydin. Niitä on kahta laatua, tyyppiä 1 ja tyyppiä 2, jotka eroavat toisistaan spektriviivojensa leveydeltä.<ref>Oja 2017, s. 91–93.</ref>
▲Radiogalaksit ovat poikkeuksellisen aktiivisia galakseja. Ne lähettävät voimakasta [[radioaalto|radiosäteilyä]]. Säteilyn alkuperä on todennäköisesti galaksin ytimessä olevan mustan aukon ympäristössä.
▲Kvasaarien arvellaan olevan aktiivisten galaksien kirkkaita ytimiä, joissa [[musta aukko|mustaan aukkoon]] imeytyvä materia kuumenee ja alkaa hehkua. Kaikki havaitsemamme kvasaarit ovat hyvin kaukaisia. '''[[Blasaarit]]''' ovat kvasaarien kaltaisia kohteita.
==Havaintohistoria==
| |||