Ero sivun ”Hermann Göring” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
lisätty luokka |
||
Rivi 78:
Vuonna 1928 Göringistä tuli yksin kansallissosialistien ensimmäisistä valtiopäiväedustajista. Hitler antoi hänelle SA:ssa yliryhmänjohtajan (''SA-Obergruppenführer'') arvon. Täten Göring saavutti merkittävän avainaseman, jonka avulla hän saattoi edesauttaa kansallissosialistien valtaannousua.
31. heinäkuuta 1932 pidetyt vaalit olivat kansallissosialisteille erittäin menestyksekkäät. Puolueesta tuli [[Saksan valtiopäivät|valtiopäivien]] suurin puolue. 30. elokuuta 1932 valtiopäivät valitsivat Hermann Göringin valtiopäivien puhemieheksi. Häntä äänestivät kansallissosialistien lisäksi myös kaikki katolisen Zentrum-puolueen ja Baijerin kansanpuolueen edustajat. Täten kansallissosialistit olivat saaneet haltuunsa tasavallan kolmanneksi korkeimman viran valtakunnanpresidentin ja valtakunnankanslerin jälkeen. Uuden asemansa myötä Göringillä oli myös oikeus päästä aina halutessaan valtakunnanpresidentti [[Paul von Hindenburg]]in puheille. Jo seuraavassa valtiopäivien täysistunnossa 12. syyskuuta 1932 Göring käytti asemaansa ja esti presidentti von Hindenburgin allekirjoittaman valtiopäivien hajottamisen määräävän asetuksen lukemisen. Valtiopäivät antoi valtakunnankansleri [[Franz von Papen]]ille selkeän epäluottamuslauseen, mikä mitätöi von Papenin ajaman valtiopäivien hajottamisen ja pakotti presidentin nimittämään maalle uuden valtakunnankanslerin. Tulevina kuukausina Göring (jolta perustuslaki edellytti täydellistä puolueettomuutta) käytti asemaansa häikäilemättä edistääkseen puolueensa asemaa.
== Kolmas valtakunta ==
Rivi 179:
[[Luokka:Saksan sotamarsalkat]]
[[Luokka:Saksan valtakunnanministerit]]
[[Luokka:Puhemiehet]]
[[Luokka:Sotarikoksista kuolemaan tuomitut]]
[[Luokka:Vuonna 1893 syntyneet]]
| |||