Versio 6. huhtikuuta 2018 kello 22.58 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 239 muokkausta törmäyksistä lyhyesti kirjasta ← Vanhempi muutos		Versio 7. huhtikuuta 2018 kello 09.23 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 239 muokkausta synnystä ja kuolemasta Uudempi muutos →
Rivi 15: ==Synty ja kehitys== Ensimmäiset tähdet ja galaksit syntyivät parisataa miljoonaa vuotta [[Alkuräjähdys\|alkuräjähdyksen]] jälkeen, kun avaruuden täyttävä kaasu tiivistyi [[Pimeä aine\|pimeän aineen]] valmiisiin painovoimakuoppiin. Varhaiset galaksit olivat [[Kääpiögalaksi\|kääpiögalakseja]], joiden massa oli miljoona Auringon massaa. Kääpiögalaksien säteilyn seurauksena avaruuden [[vety]]kaasu muuttui [[Ionisoituminen\|ionisoituneeseen]] muotoon. Sen seurauksena kääpiögalakseja ei enää päässyt muodostumaan, vaan syntyvien galaksien massan alaraja nousi useita [[Kertaluokka\|kertaluokkia]] korkeammaksi. On mahdollista, että kaikki avaruuden nykyiset kääpiögalaksit syntyivät ennen tätä uudelleenionisoitumisen aikaa.<ref>Oja 2017, s. 202–204.</ref> Galakseja alkoi syntyä jo hyvin varhaisessa vaiheessa kaikkeuden ollessa noin 470–600 miljoonan vuoden ikäinen. Niiden synnyn mahdollistivat todennäköisesti [[kosminen taustasäteily\|kosmisessa taustasäteilyssä]] näkyvät pienet epäsäännöllisyydet, jotka painovoiman vaikutuksesta voimistuivat ja tiivistyivät vähitellen erillisiksi kaasupilviksi, joissa tähdet puolestaan alkoivat muodostua. Useimmat galaksit ovat hyvin vanhoja, eikä uusia galakseja juuri enää muodostu lukuun ottamatta törmäyksissä syntyviä galakseja. Suuret galaksit ovat voineet syntyä kahdella tavalla. Yksi massiivinen kaasupilvi on voinut kutistua ja murentua joukoksi tiivistymiskeskuksia, joissa on syntynyt suuria määriä tähtiä. Toinen syntytapa on kun erilliset, lähekkäiset kääpiögalaksit sulautuivat suuremmaksi kokonaisuudeksi. Miljardien vuosien kuluessa galaksit ovat muuttaneet muotoaan niiden möykkyjen etsiessä tasapainoa, keräytyessä yhteen ja muodostaessa galaksin tiiviin keskusosan, jonne muodostui suuri [[musta aukko]]. Galaksien kehitykseen ovat vaikuttaneet myös ulkoiset tekijät eli suuret ja pienet törmäykset kääpiögalaksien kanssa. Törmäys voi kasvattaa galaksin läpimittaa ja saada galaksissa aikaan voimakkaan tähtien syntyryöpyn.<ref>Oja 2017, s. 207–208.</ref> Kierteisgalaksit ovat syntyneet, kun valtava kaasupilvi on alkanut pyöriä ja tiivistyä kiekkomaiseksi, minkä jälkeen tähdet ovat kehittyneet ja alkaneet kiertää galaksin keskusta. Tähtien kiertoaika on hyvin pitkä, jopa satoja miljoonia vuosia; useimmat galaksit ovat siis ehtineet olemassaolonsa aikana kiertää itsensä ympäri vain muutamia kymmeniä kertoja. On mahdollista, että lähes kaikki galaksit ovat olleet alun perin spiraalimaisia. Elliptisissä galakseissa tähdet kiertävät galaksin keskusta satunnaisilla radoilla niin, että galaksi itsessään ei kierrä lainkaan. Tämä viittaa siihen, että ne sisältävät tähtiä kahdesta tai useammasta galaksista, jotka ovat törmänneet ja sulautuneet toisiinsa. Epäsäännölliset galaksit puolestaan ovat saattaneet olla alun perin kierteisgalakseja, joiden herkkä rakenne on kuitenkin tuhoutunut lähikontaktin seurauksena toisen galaksin kanssa, mutta jotka ovat ainakin toistaiseksi välttäneet sulautumisen. Jotkin galaksit saivat [[ellipsigalaksi]]n muodon, toiset [[kierregalaksi]]n. Tämän syytä ei osata vielä kunnolla selittää. Muodon syntyyn on voinut vaikuttaa galaksien erilaiset massat tai niiden erilainen sijainti pimeän aineen verkostossa.<ref>Oja 2017, s. 209.</ref> ~~==Galaksien törmääminen==~~ Tulevaisuudessa galaksit kerääntyvät yhä massiivisemmiksi [[Galaksijoukko\|joukoiksi]] kun [[galaksiryhmä]]t sulautuvat yhteen. Viimeiset tähdet syntyvät galakseissa noin vuonna 10<sup>14</sup>. Galaksit alkavat sen jälkeen kadota näkyvistä kun tähtiä sammuu. Tähdet pakenevat galakseista tai syöksyvät niiden keskustan mustaan aukkoon, ja galaksit ovat hajonneet vuoteen 10<sup>25</sup> mennessä.<ref>Oja 2017, s. 212–217.</ref> ==Törmäily== [[Kuva:NGC4676.jpg\|thumb\|Kaksi galaksia sulautumassa yhteen]] Galaksit ovat saaneet nykyiset muotonsa vuosimiljardien aikana tapahtuneissa törmäyksissä ja yhteensulautumissa. Näissä kohtaamisissa vanhat rakenteet hajoavat ja syntyy uusia. Kohtaamiset laukaisevat uusien tähtien syntyä ja ohjaavat ravintoa galaksien keskustojen mustille aukoille. Kun kohtaaminen on ohi, galaksit asettuvat uuteen tasapainoon. Törmäämisen seurauksena voi syntyä monella tavalla [[Epäsäännöllinen galaksi\|epäsäännöllisen mallisia galakseja]].<ref>Oja 2017, s. 109.</ref> Erityyppisissä kohtaamisissa syntyy esimerkiksi kaasuhäntiä, tähtivirtoja, [[Rengasgalaksi\|rengasgalakseja]], monenlaisia kehiä, häntiä ja siltoja, tähtien syntyryöppyjä, tihentymiä, väliaikaisia kierrehaaroja, tyhjiä alueita ja ”pääskysenpyrstöjä”.<ref>Oja 2017, s. 113.</ref> Galaksien törmäyksen lopputulokseen vaikuttavat etenkin ohitusetäisyys, ohitusnopeus ja galaksien massojen suhde mutta myös kohtaamiskulma ja pyörimissuunta.<ref>Oja 2017, s. 111.</ref> Rivi 27 ⟶ 31: Galaksien törmäyksessä tyypillinen läpikulkuaika on parisataa miljoonaa vuotta. Halon ja pimeän aineen suuri massa voi vetää läpikulkeneen galaksin nopeasti takaisin, ja muutaman kierroksen jälkeen galaksit sulautuvat yhteen.<ref>Oja 2017, s. 111–113.</ref> ==Luokittelu== ~~==Galaksien luokittelu==~~ [[Kuva:Hubblen_luokittelu.png\|right\|thumb\|450px\|Hubblen luokittelu.]] Galaksit voidaan jakaa rakenteen mukaan karkeasti kolmeen tyyppiin: kiekkomaiset kierteisgalaksit, elliptiset galaksit ja epäsäännölliset galaksit. [[Edwin Hubble]]n vuonna [[1936]] esittelemä ''[[Hubblen luokittelu]]'' on yhä käytössä. Se jakaa galaksit seuraavalla tavalla:

Ero sivun ”Galaksi” versioiden välillä