Ero sivun ”Supikoira” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 113:
Supikoira on arvokas turkiseläin, jota kasvatetaan paljon [[Turkistarhaus|turkistarhoissa]]. Tarhaus aloitettiin ensimmäisen kerran [[Venäjän Kaukoitä|Venäjän Kaukoidässä]] vuonna 1928.<ref name="Nurminen86"/> Suomessa supikoiran tarhakasvatusta kokeiltiin ensimmäisen kerran 1940-luvulla.<ref name="turkistieto">{{Verkkoviite|tekijä=|kieli={{vanhentunut linkki}}|Osoite=http://www.turkistieto.fi/turkiselain/tarhaelaimet|Nimeke=Tarhaeläimet: Suomensupi |Ajankohta=2010|Julkaisija=Turkistieto.fi|Viitattu=4.3.2011}}</ref> Suomalainen tarhakanta sai varsinaisesti alkunsa kuitenkin vasta vuonna 1972 kolmesta luonnosta pyydystetystä yksilöstä.<ref name="Nummi88"/> Luonnosta pyydystettyjen, elävien supikoirien myymistä turkistarhoille harjoitettiin paikoitellen myöhemminkin.<ref name="HS2010"/> Niiden jälkeläisten turkkeja myytiin vuosikymmen myöhemmin, vuonna 1982, jo 27 000 kappaletta.<ref name="Nummi88"/> Nykyisin suomalaisilta tarhoilta saadaan vuosittain hieman yli 100 000 nahkaa,<ref name="MTT"/> ja Suomesta on siten tullut maailman suurin supikoiraturkisten tuottajamaa.<ref name="turkistieto"/><ref name="turkistuottajat"/> Maailman vuosittainen kokonaistuotanto on noin 160 000 nahkaa.<ref name="turkistuottajat"/> Suomessa tuotetusta supikoiraturkiksesta käytetään nimitystä ”suomensupi”<ref name="MTT">{{Verkkoviite|julkaisu=|Osoite=http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw?${BASE}=wwwjukuri&${THWIDS}=34.7/22651&${HTML}=docu_tii&${SNHTML}=nosyn&${THWURLSAVE}=7/22651|Nimeke=Suomensupin virikehäkkikasvatus|Tekijä=Kupsala, K. & Rekilä, T.|Selite=julkaisun tiivistelmä|Ajankohta=13.9.2007|Julkaisija=Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus|Viitattu=4.3.2011}}</ref><ref name="turkistieto"/><ref name="turkistuottajat"/>.<ref name="Nurminen86" /> [[Euroopan unioni|EU]]-maista supikoiraa tarhataan Suomen lisäksi vain [[Puola]]ssa.<ref name="turkistuottajat"/> Lajin kasvatus turkiseläimeksi on lopetettu Ruotsissa ja [[Unkari]]ssa.<ref name="IUCN"/> Japanissa eläimen turkeista valmistetaan vaatteiden lisäksi harjoja, leluja ja muita tuotteita.<ref name="IUCN"/> Turkistarhojen lisäksi lajia kasvatetaan lukuisissa [[Eläintarha|eläintarhoissa]] ja -puistoissa.
Neuvostoliittolaisten toteuttamien siirtoistutusten syynä oli halu saada uusi laji alueen länsiosien riistavalikoimaan.<ref name="IUCN"/> Supikoira on Suomessa riistaeläin,<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615#P5|nimeke=Metsästyslaki 28.6.1993/615 5 §|julkaisu=Finlex|julkaisija=Oikeusministeriö|viitattu=27.5.2017 |ajankohta=}}</ref> jota metsästetään sekä turkin vuoksi että lajin vahingollisuuden takia.<ref name="Valste 2001"/> Yleisimmin supikoiria pyydystetään elävänä pyytävillä loukuilla,<ref name="Nummi88"/> joihin tulleet supikoirat metsästäjä ampuu. Myös yleistä on syöttihaaskalta ampuminen. Tehokkain pyyntimuoto sen sijaan on pysäyttävällä koiralla {{Selvennä|Mitä "pysäyttävä koira" tarkoittaa?}}metsästys, jolloin saadaan saaliiksi myös aikuisia yksilöitä.<ref name="HS2010"/> Vuotuinen saalis on ollut kymmeniätuhansia yksilöitä, ja määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2009 Suomessa pyydettiin jo 172 000 supikoiraa, ja lajista on siten tullut toiseksi eniten metsästetty riistanisäkäs [[Metsäjänis|metsäjäniksen]] jälkeen.<ref name="HS2010">{{Lehtiviite | Tekijä= Malinen, Jere| Otsikko= Suomalaismetsästäjät ovat etuvartiossa pohjoismaisessa supikoirajahdissa| Julkaisu= Helsingin Sanomat| Ajankohta= 18.9.2010| Sivut= A11|www=https://www.hs.fi/kirjautuminen/kirjaudu?TYPE=33554433&REALMOID=06-e21d5987-9448-46a7-9209-234afc847740&GUID=&SMAUTHREASON=0&METHOD=GET&SMAGENTNAME=hs-www-02&TARGET=-SM-http%3a%2f%2fwww%2ehs%2efi%2fverkkolehti%2fkotimaa%2fartikkeli%2fSuomalaismets%E4st%E4j%E4t%2bovat%2betuvartiossa%2bpohjoismaisessa%2bsupikoirajahdissa%2f1135260237606|www-teksti=(Artikkeli maksullisena verkkoversiona)}}</ref> Naaras, jolla on poikasia, on Suomessa [[Rauhoitettu laji|rauhoitettu]] 1. toukokuuta – 31. heinäkuuta välisen ajan,<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666#P24|nimeke=Metsästysasetus 12.7.1993/666 24 §|julkaisu=Finlex|julkaisija=Oikeusministeriö|viitattu=27.5.2017 |ajankohta=}}</ref> mutta monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa,<ref name="HS2010"/> sitä saa metsästää vapaasti ympäri vuoden.<ref name="IUCN"/> Japanissa lajin metsästys on tarkoin säädeltyä, ja vaatii joillakin alueilla erikoisluvan.<ref name="IUCN"/> Alkuperäisellä esiintymisalueellaan Aasiassa supikoiraa on käytetty myös ihmisravinnoksi.<ref name="Nurminen86"/> Alueilla, joilla esiintyy [[vesikauhu]]a, supikoira on sairauden merkittävin levittäjä.<ref name="Nummi1995"/> Rabiesvirus voi säilyä talviunta nukkuvassa supikoirassa seuraavaan kesään asti, kun taas sairastunut kettu olisi tuona aikana jo kuollut.<ref name="Nurminen86"/> Lisäksi supikoirakannat ovat tiheämpiä kuin kettukannat, mikä edistää sairauden leviämistä.<ref name="Nummi88"/> Suomessakin oli viimeisimmän raivotautiepidemian aikana, 1980-luvun lopulla, suurin osa todetuista tautitapauksista supikoirissa.<ref name="Nummi1995"/> Supikoirat voivat levittää myös [[trikiini]]ä, [[Ekinokokkoosi|myyräekinokokkia]]<ref name="YLE2010"/> ja ketun kääpiöheisimatoa<ref name="HS2010"/>.
== Lähteet ==
| |||