Ero sivun ”Lutetium” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Käyttö: Ei, LuTaO4 on valkoisista pigmenteistä tihein, ei kaikista pysyvistä materiaaleista (kultakin paljon tiheämpää). Pointti on lähinnä että optisen materiaalin radioaktiivisuus on sen merkittävä haitta, minkä takia tarvitaan ei-radioaktiivinen vaihtoehto.
p →‎Käyttö: ThO2 tiheys samalla tarkkuudelle kuin omassa artikkelissa, w
Rivi 103:
Eräs lutetiumin [[teksafyriini]]kompleksi, moteksafiinilutetium, on kliinisissä kokeissa. Sitä tutkitaan käytettäväksi [[eturauhassyöpä|eturauhas-]] ja [[rintasyöpä|rintasyöpien]], [[melanooma]]n, [[silmänpohjan rappeuma]]n ja [[sepelvaltimotauti|sepelvaltimotaudin]] [[fotodynaaminen hoito|fotodynaamisissa hoidoissa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Dabrowiak, James C. | Nimike =Metals in Medicine | Vuosi =2017 | Sivu =283 | Julkaisija =John Wiley & Sons | Isbn =978-1119191308 | www =https://books.google.fi/books?id=_4vMDgAAQBAJ&pg=PT483&dq=Motexafin+lutetium&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjp8dLZ8P3YAhVLFCwKHafLC0c4ChDoAQhUMAc#v=onepage&q=Motexafin%20lutetium&f=false | www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa | Kieli = {{en}} }}</ref> Se toimii herkistimenä, joka tuottaa soluille myrkyllisiä [[radikaali (kemia)|happiradikaaleja]] säteilytettäessä infrapunavalolla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Zhiping Chen, Kathryn W. Woodburn, Can Shi, Daniel C. Adelman, Campbell Rogers, Daniel I. Simon | Otsikko =Photodynamic Therapy With Motexafin Lutetium Induces Redox-Sensitive Apoptosis of Vascular Cells | Julkaisu =Arteriosclerosis, Thrombosis, and Vascular Biology | Ajankohta =2001 | Vuosikerta =21 | Numero =5 | Sivut =759-764 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://atvb.ahajournals.org/content/21/5/759 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =4.4.2018 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref>.
 
[[Lutetiumalumiinigranaatti]]a (LuAG, Al<sub>5</sub>Lu<sub>3</sub>O<sub>12</sub>) on tutkittu käytettäväksi korkean [[taitekerroin|taitekertoimen]] linsseihin [[immersiolitografia]]ssa{{Selvennä}}.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Wei, Yayi & Brainard, Robert L. | Nimike = Advanced Processes for 193-NM Immersion Lithography | Vuosi = 2009 | Sivu = 12 | Julkaisija = SPIE Press | Isbn = 0-8194-7557-2 | www = https://books.google.com/books?id=Sx39H8XR1FcC&pg=PA12 | www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa | Kieli = {{en}} }}</ref> Sitä on myös käytetty väriaineena joissain [[LED]]-valoissa ja optisena väliaineena [[laser]]eissa. Myös lutetiumoksisulfidia (Lu<sub>2</sub>O<sub>2</sub>S) on tutkittu lasereita varten.<ref name="Koechner">{{Kirjaviite | Tekijä = Koechner, Walter | Nimike = Solid-state laser engineering | Vuosi = 2006 | Sivu = 43 | Julkaisija = Springer | Isbn = 0-387-29094-X | www = https://books.google.fi/books?id=8yM4yF_B72QC&pg=PA43 | www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Lutetiumia on käytetty [[douppaus]]aineena [[gadoliniumgalliumgranaatti|gadoliniumgalliumgranaatissa]] (GGG, Gd<sub>3</sub>Ga<sub>5</sub>O<sub>12</sub>), jota on joskus käytetty [[magneettinen kuplamuisti|magneettisissa kuplamuisteissa]]{{Selvennä}}.<ref name="Emsley_241" /><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Three garnet compositions for bubble domain memories | Julkaisu = Journal of Electronic Materials | Vuosikerta = 3 | Numero = 3 | Sivut = 693–707 | Julkaisija = Springer | Tekijä = Nielsen, J.W.; Blank, S.L.; Smith, D.H.; Vella-Coleiro, G.P.; Hagedorn, F.B.; Barns, R.L. & Biolsi, W.A. | Ajankohta = 1974 | Doi = 10.1007/BF02655293 | Bibcode = 1974JEMat...3..693N | Viitattu = 27.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Lutetiumtantalaatti]] (LuTaO<sub>4</sub>) on tihein tunnettu väriltään valkoinen [[Radioaktiivisuus|pysyvä]] materiaali (tiheys 9,81&nbsp;g/cm<sup>3</sup>)<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Luminescence of materials based on LuTaO<sub>4</sub> | Julkaisu = Journal of Alloys and Compounds | Vuosikerta = 209 | Numero = 1-2 | Sivut = 1-6 | Julkaisija = Elsevier | Tekijä = Blasse, G.; Dirksen, G.J.; Brixner, L.H. & Crawford, M.K. | Ajankohta = 1994 | Doi = 10.1016/0925-8388(94)91069-3 | Viitattu = 27.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Tämän takia sitä on suunniteltu käytettäväksi röntgensäteilyalueen [[fosforesenssi|fosforoivana aineena]].<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Phosphor Handbook | Tekijä = Shionoya, Shigeo & Yen, William M. | Julkaisija = CRC Press | Sivu = 846 | Vuosi = 1998 | www = https://books.google.com/books?id=lWlcJEDukRIC&pg=PA846 | www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa | Isbn = 0-8493-7560-6 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gupta, Chiranjib Kumar & Krishnamurthy, Nagaiyar | Nimeke = Extractive Metallurgy of Rare Earths | Vuosi = 2004 | Sivu = 31 | Julkaisija = CRC Press | Isbn = 0-415-33340-7 | www = https://web.archive.org/web/20120623013009/http://vector.umd.edu/links_files/Extractive%20Metallurgy%20of%20Rare%20Earths%20%28Gupta%29.pdf <!-- https://books.google.fi/books?id=F0Bte_XhzoAC&pg=PA31 -->| www-teksti = archive.org: verkkoversio | Viitattu = 30.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Ainoa vielä tiheämpi valkoinen aine on [[toriumdioksidi]] (tiheys 10,0&nbsp;g/cm<sup>3</sup>), mutta se on radioaktiivista, mikä vaikeuttaa sen käyttöä tekniikassa.
 
== Biologinen rooli ja käyttöturvallisuus ==