Ero sivun ”Pääsiäisen laskeminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) toimimaton viitelinkki vaihdettu toimivaan |
|||
Rivi 1:
'''Pääsiäisen laskeminen''' tarkoittaa [[Pääsiäinen|pääsiäisen]] ajankohdan määrittämistä [[Kristinusko|kristillisessä]] kalenterissa. Varhaiskristilliseltä ajalta periytyvän perussäännön mukaan pääsiäissunnuntai on [[kevätpäiväntasaus]]ta seuraavan [[täysikuu|täydenkuun]] jälkeisenä sunnuntaina. Käytännössä ajankohdan määrittämiseen kuitenkin käytetään kauan sitten vahvistettuja laskusääntöjä, joiden vuoksi pääsiäinen ei joka vuosi ole samaan aikaan kaikissa maissa ja kaikissa [[kirkkokunta|kirkkokunnissa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Oja, Heikki | Nimeke=Aikakirja 2013 | Sivu = 152 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=
== Juutalaisen pääsiäisen ajankohta ==
Rivi 16:
Sanontaa ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” käytetään yleisesti kuvaamaan pääsiäispäivän sijaintia. Tämä sanonta on kuitenkin vain viitteellinen, koska pääsiäisen ajankohta on alusta asti määräytynyt kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä [[Tähtitiede|tähtitieteen]] perusteella.<ref name=Eno>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vihrealanka.fi/node/4180/ | Nimeke=Eno vastaa: Liikkuvainen pääsiäinen | Julkaisu=Vihreä lanka | Ajankohta=9.4.2009 | Viitattu=12.3.2011}}</ref> Lisäksi taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran vaihtelee, ja sanonnasta poiketen myös täysikuu 21.3. on sallittu. Myös täydenkuun ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä yksinkertaistettuja oletuksia, mutta täten laskettu täydenkuun ajankohta on silti aina varsin lähellä todellista täyttäkuuta.<ref name=Oja152 />
Ajanlaskun uudistus [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] vuosina 1582–1753 säilytti samat periaatteet ja pääsiäispäivän edelleen välillä 22.3.–25.4. (vaikka laskentamenetelmiä ja taulukoita samalla muokattiinkin). [[Paavi]]n istuimelta lähtöisin ollut ajanlaskun uudistus herätti vastustusta [[Protestanttisuus|protestanttisissa]] maissa, joissa lykättiin gregoriaanisen kalenterin käyttöönottoa useilla kymmenillä, jopa sadoilla vuosilla. Kun uudistuksia vihdoin alettiin hyväksyä 1700-luvun alussa, päätettiin eräissä protestanttisissa maissa, että muut paavin uudistukset otetaan käyttöön, mutta pääsiäinen lasketaan eri tavalla, niin sanotun [[Parannettu kalenteri|parannetun kalenterin]] mukaisesti. Näennäisesti ajankohta haluttiin määrätä paremmin todellisten tähtitaivaan havaintojen pohjalta, vaikka todennäköisesti taustalla edelleen hiersi arvovaltakiista katolisten ja protestanttien välillä.<ref name="oja-aikakirja">Oja
Parannetusta järjestelmästä palattiin kuitenkin vähitellen takaisin yhtenäisiin taulukoihin, ja 1770-luvun aikana parannettu järjestelmä hävisi melkein kokonaan käytöstä.<ref name="vangent">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.phys.uu.nl/~vgent/easter/eastercalculator.htm | Nimeke=Anomalous Easter Dates | Tekijä=Gent, R. H. van | Julkaisu=A Perpetual Easter and Passover Calculator | Ajankohta=2003 | Viitattu=7.3.2010 | Kieli={{en}} }}</ref>
| |||