Ero sivun ”Tottijärvi (järvi)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13:
| longEW = E
| coord_region = FI-11
| paikkakunta = [[Nokia (kaupunki)|Nokia]]
| valtio = {{FIN}}
| kuva =
Rivi 28:
| virtaus =
}}
'''Tottijärvi''' <ref name=kp/><ref name=syke/> on [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaalla]] [[Nokia (kaupunki)|Nokian]]lla [[Tottijärvi|Tottijärvellä]] sijaitseva [[järvi]], joka kuuluu [[Kokemäenjoen vesistö]]ssä [[Vanajaveden–Pyhäjärven alue]]en [[Pyhäjärven alue (Tampere)|Pyhäjärven alueeseen]]. Tottijärvi on osa Pyhäjärven lähialuetta.<ref name=syke/><ref name=kp/>
 
== Maantietoa ==
Järven pituus on 1,6 kilometriä, leveys 900 metriä ja sen pinta-ala on 69 [[hehtaari]]a. Se sijaitsee 1,5 kilometriä [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärven]] Maivaselän rannasta luoteeseen. Järvi on kaksiosainen niin, että pohjoisen järvenselän jatkeena on Kurjennokan kohdalla etelään työntyvä 800 metriä pitkä ja 300 metriä leveä lahti. Järveen laskee kahdeksan ojaa, joista huomattavimmat tuovat vettä länsipuolen metsistä, soistuneesta [[Kirstuanjärvi|Kirstuanjärvestä]] ja idässä olevasta Hämysvuoren alueelta. Järven laskuoja lähtee sen eteläpäästä ja juoksee kolmen kilometrin matkallaan etelään [[Stenvikinjärvi|Stenvikinjärven]] läpi ja sen jälkeen lounaaseen laskien lopuksi Pyhäjärven Pihnalanperänlahteen. Järven [[valuma-alue]]en koko on vain 4,8 km², ja siinä on suunnilleen yhtä paljon peltoja ja metsää. Veden laskennallinen viipymä järvessä onkin jopa 1,2 vuotta. Rantaviivan pituus on 4,8 kilometriä. Rantoja reunustavat useimmiten peltomaat, mutta joissakin kohdissa on myös metsämaata. Tottijärven kirkonkylä jää järven itäpuolelle ja järven vaikutuspiirissä on toistakymmentä maatilaa ja muita asuintaloja. Taajaman jätevesiä puhdistetaan omassa pienpuhdistamossa, joka laskee vedet järveen. Rannoille on rakennettu lähes 50 vapaa-ajanasuntoa. Niille johtaa tiet kirkonkylän läpi kulkevalta [[Yhdystie 2992|yhdystieltä 2992]] ja siitä haarautuvalta [[Yhdystie|yhdystieltä]] 13769 tai talojen omilta tieltä.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=kp_orto/>
 
== Vedenlaatu ==
Tottijärven vedenlaatua on tutkittu vuodesta 1980 lähtien epäsäännöllisin väliajoin, mutta kuitenkin kohtuulisen tiheästi. Vuosina 1999 ja 2000 on lisäksi tarkkailtu Tottijärven pienpuhdistamon puhdistustehoa sekä sen aiheuttamia kuormituksia järvessä. Tottijärven vesi on [[Vedenväri|ruskeanväristä]], vaikka se on [[Humuspitoisuus|vähähumuksinen]] järvi. Vedessä on runsaasti ravinteita ja se onkin erittäin [[Rehevöityminen|rehevöitynyt järvi]]. Veden [[Happamuus (limnologia)|happamuustaso]] on normaali ja järven [[Alkaliteetti (limnologia)|puskurikyky]] [[Happamoituminen|happamoitumista]] vastaan on hyvä.<ref name=kvvy_3040/>
 
Järven ravinnepitoisuudet ovat voimakkaasti koholla. Ne vaihtelevat voimakkaasti sekä eri vuosina että eri vuodenaikojen mukaan. Kesäisin [[Fosforipitoisuus (limnologia)|fosforipitoisuus]] nousee yleensä erittäin rehevien järvien tasolle, mutta talvisin se laskee rehevien tai lievästi rehevien järvien tasolle. Tämä voidaan selittä laajan peltoalueen tuomalla hajakuormituksella, joka on riippuvainen sademääristä. Myös Tottijärven vedenpuhdistamon päästöt vaikuttavat kuormitukseen vähäisin määrin. Koska vedessä esiintyy runsaasti ravinteita, kuluttavat ne veden [[Happipitoisuus (limnologia)|happea]] talvisin jääkannen alla. Jos järven jääpeite säilyy pitkään tai jos alusvesi on ollut järven jäätyessä lämmintä, kuluu järven happi lähes loppuun. Talvella vuosina 1981, 1993, 1996 ja 2000 [[Alusvesi|alusveden]] lämpötila oli korkea ja pohjan läheinen vesikerros oli täysin [[Happikato|hapeton]]. Kun hapenkulutus on muina vuosina ollut suurta, on happipitoisuus laskenut pintavesissä kylläisyysasteella ilmaistuna alle 50% ja alusveden happipitoisuus ollut vähäinen. Happitilanne on siten aina korkeintaan välttävä. Kesällä matala Tottijärvi ei [[Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)|lämpötilakerrostu]], joten silloin ei happiongelmia esiinny.<ref name=kvvy_3040/>
Rivi 41:
 
== Historiaa ==
Vuonna 1855 julkaistussa [[Kalmbergin kartasto]]ssa järven nimi kirjoitettiin ”Tottjärvi” <ref name=kalmberg1/>. VuodenVuonna 1953 julkaistun [[Peruskartta|peruskartan]] mukaan kaikki järven rannat oli raivattu pelloksi, mutta vuoden 1975 kartassa joitakin rantoja oli annettu metsittyä. Rannoilta alettiin samaan aikaan myydä vapaa-ajan asunnoille tontteja ja kirkonkylä kehittyi voimakkaasti 1980-luvulla.<ref name=vpk_1953/><ref name=vpk_1975/><ref name=vpk_1980/><ref name=vpk_1991/>
 
== Lähteet ==
Rivi 55:
* <ref name=kalmberg1>Rantatupa, Heikki: [https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/6859/URN_NBN_fi_jyu-2007813.pdf Kalmbergin kartasto (R III:List 9)] (vuodelta 1855), Jyväskylän yliopisto, viitattu 21.10.2016</ref>
}}
 
 
{{Vanajaveden–Pyhäjärven alue|21}}
 
[[Luokka:Pyhäjärven alue (Tampere)]]
[[Luokka:Tottijärven järvet]]