Ero sivun ”Lutetium” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Käyttö: Ei, LuTaO4 on valkoisista pigmenteistä tihein, ei kaikista pysyvistä materiaaleista (kultakin paljon tiheämpää). Pointti on lähinnä että optisen materiaalin radioaktiivisuus on sen merkittävä haitta, minkä takia tarvitaan ei-radioaktiivinen vaihtoehto.
Rivi 107:
Lutetiumia on käytetty [[douppaus]]aineena [[gadoliniumgalliumgranaatti|gadoliniumgalliumgranaatissa]] (GGG, Gd<sub>3</sub>Ga<sub>5</sub>O<sub>12</sub>), jota on joskus käytetty [[magneettinen kuplamuisti|magneettisissa kuplamuisteissa]]{{Selvennä}}.<ref name="Emsley_241" /><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Three garnet compositions for bubble domain memories | Julkaisu = Journal of Electronic Materials | Vuosikerta = 3 | Numero = 3 | Sivut = 693–707 | Julkaisija = Springer | Tekijä = Nielsen, J.W.; Blank, S.L.; Smith, D.H.; Vella-Coleiro, G.P.; Hagedorn, F.B.; Barns, R.L. & Biolsi, W.A. | Ajankohta = 1974 | Doi = 10.1007/BF02655293 | Bibcode = 1974JEMat...3..693N | Viitattu = 27.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Valkoinen [[lutetiumtantalaattiLutetiumtantalaatti]] (LuTaO<sub>4</sub>) on tihein tunnettu väriltään valkoinen [[Radioaktiivisuus|pysyvä]] materiaali (tiheys 9,81&nbsp;g/cm<sup>3</sup>)<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Luminescence of materials based on LuTaO<sub>4</sub> | Julkaisu = Journal of Alloys and Compounds | Vuosikerta = 209 | Numero = 1-2 | Sivut = 1-6 | Julkaisija = Elsevier | Tekijä = Blasse, G.; Dirksen, G.J.; Brixner, L.H. & Crawford, M.K. | Ajankohta = 1994 | Doi = 10.1016/0925-8388(94)91069-3 | Viitattu = 27.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Tämän takia sitä on suunniteltu käytettäväksi röntgensäteilyalueen [[fosforesenssi|fosforoivana aineena]].<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Phosphor Handbook | Tekijä = Shionoya, Shigeo & Yen, William M. | Julkaisija = CRC Press | Sivu = 846 | Vuosi = 1998 | www = https://books.google.com/books?id=lWlcJEDukRIC&pg=PA846 | www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa | Isbn = 0-8493-7560-6 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gupta, Chiranjib Kumar & Krishnamurthy, Nagaiyar | Nimeke = Extractive Metallurgy of Rare Earths | Vuosi = 2004 | Sivu = 31 | Julkaisija = CRC Press | Isbn = 0-415-33340-7 | www = https://web.archive.org/web/20120623013009/http://vector.umd.edu/links_files/Extractive%20Metallurgy%20of%20Rare%20Earths%20%28Gupta%29.pdf <!-- https://books.google.fi/books?id=F0Bte_XhzoAC&pg=PA31 -->| www-teksti = archive.org: verkkoversio | Viitattu = 30.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Ainoa vielä tiheämpi valkoinen aine on [[toriumdioksidi]] (tiheys 10&nbsp;g/cm<sup>3</sup>), mutta se on radioaktiivista, mikä vaikeuttaa sen käyttöä tekniikassa.
 
== Biologinen rooli ja käyttöturvallisuus ==