Ero sivun ”Eugen Schauman” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Murhasuunnitelman taustaa: korjattu kirjoitusvirhe Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Lauseen keskellä ei iso kirjainta. Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 85.76.41.176) ja palautettiin versio 16949866, jonka on tehnyt Ipr1 |
||
Rivi 43:
Kenraalikuvernööri Bobrikovissa katsottiin henkilöityvän Venäjän Suomen autonomiaa vastaan harjoittama sortopolitiikka. Bobrikov oli vankka isovenäläinen [[Panslavismi|panslavisti]] ja Suomen venäläistämispolitiikan tukija. Kaiken lisäksi tsaari [[Nikolai II]] oli antanut hänelle Suomen diktaattorin valtaoikeudet. Tämän katsottiin olevan räikeässä ristiriidassa Suomen lakien kanssa. Hän oli tehokkaana ja päättäväisenä miehenä päättänyt yhdenmukaistaa Suomen suuriruhtinaskunnan osaksi Venäjää. Bobrikov oli onnistunut toimissaan paremmin kuin edeltäjänsä, minkä takia hänet pian nähtiin Suomen kansan silmissä itse pääpaholaisena. Bobrikovin murhaaminen ei ollut vain Schaumanin oma ajatus, vaan se oli yleinen suunnitelma ja puheenaihe Suomen 1900-luvun alun aktivistipiireissä.<ref name="MRM"/> Bobrikovin surmaamisen toivottiin lopettavan sortopolitiikan tai ainakin kiinnittävän keisarin huomion Suomen asemaan.<ref name="kuka" />
Schaumanin teko oli henkilökohtainen ratkaisu, jonka hän teki jo kuukausia etukäteen. Helmikuussa 1904 hän kirjoitti testamenttinsa ja anteeksipyyntökirjeen isälleen sekä luovutti ystävälleen tärkeimmät paperinsa ja tohtori [[Gunnar Castrén]]ille kaksi kirjettä, jotka saisi avata vasta sitten "
Schauman kuuli eri teitä aktivistien suunnittelevan Bobrikovin murhaa. Hän ei itse kuulunut aktivistiryhmiin tai -liikkeisiin, mutta oli näihin yhteydessä eri teitse ilmeisesti välillisesti. Maisteri [[Herman Gummerus|Herman Gummeruksen]] johtaman, ''Gummeruksen ryhmänä'' tunnetun aktivistiryhmän jäsen, ylioppilas [[Lennart Hohenthal]] otti yhteyttä reippaasta toiminnasta kasakkamellakassa muistamaansa Eugen Schaumaniin ja kertoi ryhmän suunnitelmista. Aikansa keskusteltuaan Hohenthal antoi Schaumanille juhannuksen alusviikolle asti aikaa toimia, muuten Gummeruksen ryhmä aloittaisi oman suunnitelmansa täytäntöönpanon.<ref name="MRM"/> Merkittävin ero aktivistien ja Schaumanin suunnitelmien välillä oli se, että hän ei aikonut paeta, vaan tehdä itsemurhan. Aktivistipiirit nimittäin katsoivat olevansa totaalisessa sodassa Venäjää vastaan, joten turhia tappioita haluttiin välttää.<ref name="MRM"/> Schauman uskoi itsemurhan sovittavan hänen tekonsa; keisarille osoitetussa kirjeessään hän kirjoitti:
Rivi 49:
{{Sitaatti|On hirveää ottaa toinen ihminen hengiltä. Omalla elämälläni olen minä sovittava rikokseni. Tehtyäni tämän päätöksen olen minä saanut rauhan; tyynenä ja iloisena menen nyt kuolemaan<ref name="SVT"/> }}
[[Tiedosto:Nikolai Bobrikov.jpg|thumb|Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov.]]
=== Suunnitelman toteuttaminen ===
| |||