Ero sivun ”Keimola” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty tietoa. |
Lisätty tietoa. |
||
Rivi 50:
==Historia==
Keimolan nimi tulee vanhasta henkilönnimestä ''Keimo'' (vrt. keimeä, ylvästelevä, itserakas). On mahdollista, että Keimolan asuttaja on ollut peräisin Lohjan Muijalan Keimosta. Keimolan vanha paikannimistö on kuitenkin pääosiltaan hämäläistä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Saulo Kepsu|Nimeke=Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö|Vuosi=2005|Sivu=95-97|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Keimolan kylän nimi (Keimby) ilmenee historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1527<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/index81.htm|nimeke = Keimolan ruotsinkielinen nimi Käinby|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000001767|nimeke = Kulttuuriympäristö|julkaisu = |julkaisija = Museovirasto|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>. Ruotsinkielinen kirjuri on lisännyt nimeen kylää tarkoittavan ruotsinkielisen perusosan -b''y''.<ref name=":0" /> Suomenkielistä nimitystä käytetään kirjallisissa lähteissä vuonna 1707.<ref name=":1" /> [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|Ruotsalaiset kolonisoivat Uudenmaan]] keskiajalla ja ruotsinkielinen siirtolaisuus ylsi myös Keimolaan. Alueen ensimmäinen ruotsalaistulokas on mahdollisesti ollut Gyraksen Gyrdh. Linnan vanha hämäläisasutus on mahdollisesti ruotsalaistunut vasta kartanon perustamisen jälkeen.<ref name=":0" />
Kylää hallitsi viisi maanviljelystilaa jotka olivat Linna<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/linnaka.htm|nimeke = Linnan kartanon historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Backas<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/backaska.htm|nimeke = Backaksen historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Gyras<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/gyraska.htm|nimeke = Gyraksen historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Saras<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/saraska.htm|nimeke = Saraksen tilan historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> ja Petas<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/kainby/petaska.htm|nimeke = Petaksen tilan historia|julkaisu = |julkaisija =Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm. |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> jotka mainittiin 1540-luvulla Kustaa Vaasan maakirjassa<ref name=":1" />.
| |||