Versio 6. elokuuta 2017 kello 12.13 muokkaa Wähäwiisas (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 9 107 muokkausta Herttoniemen peruspiiri ← Vanhempi muutos		Versio 2. huhtikuuta 2018 kello 17.38 muokkaa kumoa Velivieras (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 3 969 muokkausta Lisätty tietoa. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 28: [[Kuva:Herttoniemi1856.jpg\|thumb\|left\|Herttoniemen alueen kartta. Kartta on osa Kalmbergin kartasta vuodelta 1855]] Asutus Herttoniemen alueella on vanhaa. [[Herttoniemen metroasema]]n lähellä on yksi [[Helsinki\|Helsingin]] säilyneistä [[pronssikausi\|pronssikautisista]] [[hauta\|haudoista]] ja . Herttoniemen kylä oli [[Vantaa\|Helsingin pitäjän]] vanhimpia. [[Herttoniemen kartano]] on [[Itä-Helsinki\|Itä-Helsingin]] vanhin ja se oli [[Jägerhorn]]-suvun hallussa jo [[1500]]-luvulla. Kun Viaporin rakennustöitä johtanut [[kreivi]] [[Augustin Ehrensvärd]] osti tilan [[1752]], kartanon alueet ulottuivat idässä [[Puotila]]an ja pohjoisessa [[Malmi (Helsinki)\|Malmi]]lle ja [[Viikki]]in. Myös nykyisen [[Myllypuro]]n alue kuului Ehrensvärdin tilaan. Myöhemmin Herttoniemen kartanon omisti [[Ruotsinsalmen II taistelu]]n sankari (1790) ja Viaporin [[Ruotsi]]n vallan ajan viimeinen komendantti [[Carl Olof Cronstedt]]. Alueella on myös [[Strömsin kartano]]. Rivi 41 ⟶ 43: ==Herttoniemen nimistöstä== Herttoniemen nimi on nykyisin ruotsiksi Hertonäs, mutta se on esiintynyt myös muodoissa ''Hertte nesse'' (1513), ''Hertenese'' (1520), ''Hertones'' (1548), ''Hertugenäs'' (1555). <ref name=":0">{{Kirjaviite\|Tekijä=Saulo Kepsu\|Nimeke=Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö\|Vuosi=2005\|Sivu=90\|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Herttoniemen nimi on nykyisin ruotsiksi Hertonäs, mutta vuonna [[1548]] nimi esiintyi muodossa Hertones ja hieman myöhemmin muodoissa Hertugnäs ja Hertognes. Vuonna 1405 Porvoon käräjillä on ollut lautamiehenä rälssimies Laurens Hertoghe. On arveltu,{{lähde}} että hän on nauttinut verovapautta alueella olleista tiloista ja näin antanut alueen tiloille oman nimensä. Suomenkielinen nimi esiintyi vielä [[1950-luku\|1950-luvulla]] myös muodossa Herttuaniemi. Kylännimen Hertonäs määriteosa on mahdollisesti muinaisruotsin sanasta ''härtoghe'', joka on tarkoittanut herttuaa. Herttoniemellä nimensä antanut asukas oli mahdollisesti Porvoon tutkintakäräjillä vuonna 1405 mainittu Laurens Herthoge -niminen henkilö. Lisänimi voi olla saksalaista perua.<ref name=":0" /> Suomenkielinen nimi esiintyi vielä [[1950-luku\|1950-luvulla]] myös muodossa Herttuaniemi. Nykyinen [[Länsi-Herttoniemi\|Länsi-Herttoniemen]] nimistö noudattaa kahta teemaa, jotka ovat suomalaisiin eläimiin liittyvät nimet, kuten Siilitie, Susitie, Karhutie ja Hirvitie tai hiihtoon liittyvät nimet, kuten Hiihtomäentie, Mäenlaskijantie ja Hiihtäjäntie. [[Roihuvuori\|Roihuvuoressa]] valtaosa nimistöstä on taas satuaiheita kuten Punahilkantie, Keijukaisenpolku tai Satumaanpolku. [[Herttoniemen yritysalue]]ella taasen katujen nimistö liittyy pääasiassa ammattinimikkeisiin kuten Sahaajankatu, Mekaanikonkatu ja Konemestarinkatu. [[Herttoniemenranta\|Herttoniemenrannan]] katunimistö on osin peräisin teollisuusalueelta ja [[Herttoniemen öljysatama\|öljysatama]]sta, kuten Hitsaajankatu, [[Paasivaara]]nkatu tai Bengtankuja. Muuten katujen nimet liittyvät vanhoihin paikannimiin, mutta erityisesti [[Herttoniemen kartano]]on ja siellä vaikuttaneisiin henkilöihin kuten [[Augustin Ehrensvärd\|Linnanrakentaja]]ntie, [[Abraham Wetter]]in tie, Neitojenpolku ja [[Carl Olof Cronstedt\|Amiraali Cronstedtin]] ranta.

Ero sivun ”Herttoniemi” versioiden välillä