Ero sivun ”Jyväskylä” versioiden välillä

Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Keskiajalla [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomi]] oli [[Päijänne|Päijännettä]] ja vesireittejä pitkin liikkuvien [[Hämäläiset|hämäläisten]] metsästys- ja kalastusaluetta, mutta samaan aikaan alueella liikkui myös [[saamelaiset|saamelaista]] väestöä. Nykyisen Jyväskylän alue kuului [[Saarioinen (hallintopitäjä)|Saarion]], [[Hauho|Hauhon]] ja [[PälkäneSääksmäki|PälkäneenSääksmäen]] talollisten [[Nautinta-alue|nautintaoikeuksien]] piiriin<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www3.jkl.fi/kirjasto/keskiaineisto/pohjois-hame.htm|nimeke=Pohjois-Hämeen erämaat, asutus ja olot vuoteen 1620|tekijä=Jalkanen, Kaarlo Jonathan|julkaisu=Alkuperäisjulkaisu Hämeenlinnassa : Hämeen Sanomat, 1892|ajankohta=|julkaisija=Jyväskylä : Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto, 2005|viitattu=2018-03-24}}</ref>. Laukaan Vuojärvestä tehty siitepölyanalyysi osoittaa, että alueella on jo 500–700-luvulla alkanut [[kaskiviljely]], sillä erityisesti rukiin siitepölyä on tuon aikaisissa sedimenteissä.<ref name="laukaa">{{Kirjaviite | Nimeke = Kohisevien koskien Laukaa| Julkaisija = Laukaan kunta| Vuosi = 1993| Tekijä = Helena Hänninen (toim.)| Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = 22–25, 53, 287–293| Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä| Tunniste = | Isbn = 952-90-4717-7| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Varhaisin nimeltä tunnettu alueen asukas oli [[Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki]], jonka mainitaan vuoden [[1506]] asiakirjoissa rakentaneen talon Äijälään.<ref name="tomm">Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 17–18.</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www3.jkl.fi/historia/lyhyt/1837_1880.shtml|nimeke=Jyväskylän lyhyt historia|julkaisu=www3.jkl.fi|viitattu=2018-03-24}}</ref>