Ero sivun ”Viiniköynnös” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähteen muuttuneen osoitteen päivitys. |
|||
Rivi 26:
'''Viiniköynnös''' eli '''aitoviiniköynnös''' (''Vitis vinifera'')<ref name="Viljelyk_nimistö">{{Kirjaviite |Tekijä = Toim. Räty, Ella & Alanko, Pentti|Nimeke = Viljelykasvien nimistö – Kulturväxternas namn|Vuosi = 2004|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Puutarhaliitto|Tunniste = ISBN 951-8942-57-9}}</ref> on yleisimmin viljelty [[viiniköynnökset|viiniköynnös]]. Siitä on jalostettu useita lajikkeita, joita kasvatetaan [[viini]]n ja [[viinirypäle]]iden takia sekä koristekasveina ja viininlehtikääryleiden tarpeisiin.
Aitoviini on puutuvavartinen [[Köynnöskasvi|köynnös]], joka kasvaisi 15 metriä pitkäksi, mutta sitä leikataan voimakkaasti. Köynnös kiipeää tuen ympärille kiertyvien [[kärhi]]en avulla. Sormiliuskaiset lehdet kasvavavat 5–20 senttimetrin levyisiksi, ja kasvavat vuorottain köynnösvarressa. Voimakkaantuoksuiset kukat ovat kaksineuvoisia, tuulipölytteisiä, ja niistä kypsyy hedelmä eli rypäle.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.pfaf.org/user/Plant.aspx?LatinName=Vitis+vinifera|nimeke = Vitis vinifera|julkaisu = |julkaisija = PFAF Plant Database|viitattu =
Aitoviiniä on viljelty [[Egypti]]ssä jo 6 000 vuotta sitten. Se on jalostettu Välimeren seudulla villinä elävästä metsäviinistä (''Vitis sylvestris'', joissakin lähteissä alalaji ''Vitis vinifera'' subsp. ''sylvestris''). Viiniä viljellään Keski- ja Etelä-Euroopassa, Afrikassa Välimeren rannalla ja Etelä-Afrikassa, Pohjois-Amerikassa etenkin Kaliforniassa, Etelä-Amerikassa Chilessä, Argentinassa, Uruguayssa ja Brasiliassa ja lisäksi Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Suomessa viinikynnöksiä kasvatetaan lähinnä harrastuksena kasvihuoneissa ja etelän suojaisimmilla pihoilla ja parvekkeilla.<ref>{{Verkkoviite |
Aitoviinin paha tuholainen on [[viinikirva]]. Sen takia viiniviljelmillä käytetään perusrunkona pohjoisamerikkalaista [[törmäviini]]ä (''Vitis riparia''), jonka runkoon aitoviinin halutun [[lajike|lajikkeen]] oksia [[varttaminen|vartetaan]]. Näin tehdään nykyisin lähes kaikilla tärkeimmillä viininviljelysalueilla paitsi [[Chile]]ssä, jonne viinikirva ei ole levinnyt.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Rousi, Arne|Nimeke = Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa|Sivu = 255–256|Julkaisija = WSOY|Vuosi = 1997|Isbn = 951-0-21295-4}}</ref>
Rivi 36:
=== Yleisiä valkoviinilajikkeita ===
Valkoviinilajikkeita ja kunkin tärkein viljelyalue<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.frenchscout.com/types-of-white-wines | Nimeke = White wine: The major 7 types| Julkaisija = French Scout | Ajankohta = 2008 | Kieli = {{en}} | Viitattu =
* [[Chardonnay]] – [[Burgundi]]
* [[Sauvignon Blanc]] – [[Bordeaux]], [[Loire (departementti)|Loire]] ja [[Uusi-Seelanti]]
Rivi 48:
=== Yleisiä punaviinilajikkeita ===
Punaviinilajikkeita ja kunkin tärkein viljelyalue<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.frenchscout.com/types-of-red-wines | Nimeke = Red wine: The major 8 types| Julkaisija = French Scout | Ajankohta = 2008 | Kieli = {{en}} | Viitattu =
* [[Syrah]] – Rhone, [[Yhdysvallat]], Australia, [[Etelä-Afrikka]]
* [[Merlot]] – Bordeaux, [[Chile]], Australia
|