Ero sivun ”Hiljainen viikko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 32:
* Keskiviikko: Jeesuksen kavaltaminen
* Torstai: [[Jeesuksen viimeinen ateria|Viimeinen ateria]] ja ehtoollisen asettaminen
* Perjantai: [[Jeesuksen ristiinnaulitseminen|Ristiinnaulitseminen]] ja Jeesuksen hautaaminen
* Lauantai: Kristuksen kuolema ja tuonelassa käynti
* Sunnuntai: [[Jeesuksen ylösnousemus|Kristuksen ylösnousemus]]
Suuren viikon jumalanpalveluksissa seurataan viikon tapahtumia. Viikon alkupuolen palveluksissa muistetaan päivän teemaa osana tavallisia jumalanpalveluksia (aamupalvelus, liturgia, ehtoopalvelus), kun taas viikon loppupuolen palvelelukset usein nimetään kuvattavan tapahtuman mukaan. Loppuviikon palveluksia ovat <ref>http://helsinginortodoksinenseurakunta.fi/www/fi/Kirkot_toiminta-alueet/Helsinki/UspPalvelukset.php#Palvelukset</ref>:
Rivi 45:
* Pääsiäisyön aamupalvelus ja Liturgia (alkaa lauantai-iltana 23:30, ja jatkuu aamuyöhön)
Viikon kohokohtana oleva Pääsiäisyöpalvelus on ortodoksisen kirkon tärkein yksittäinen jumalanpalvelus. Pääsiäisyön palvelus alkaa hämärässä kirkossa, jossa vain alttarissa palaa yksi valo. Palveluksen alussa kirkossa olijat sytyttävät kantamansa [[Tuohus|tuohukset]] (kynttilät) ja niitä kantaen kierretään kirkko [[Ristisaatto|ristisaatossa]]. Kirkon portailta pappi julistaa Kristuksen ylösnousseen ja jonka jälkeen siirrytään takaisin sisälle kirkkoon. Kirkossa luetaan pääsiäiseen liittyviä
Tämän palveluksen jälkeen joissakin kirkoissa vietetään yhteistä pääsiäisateriaa sunnuntai-aamuun asti. Vaihtoehtoisesti osa ihmisistä palaa koteihinsa mukanaan kirkossa siunattua ruokaa.
Rivi 51:
== Hiljaisen viikon vietto luterilaisuudessa ==
[[Luterilaisuus|Luterilaisessa kirkossa]] hiljaista viikko vietetään kokoontumalla kirkkoon seuraamaan Kristuksen kärsimyshistorian tapahtumia. Kärsimyshistoria on perinteisesti jaettu kuuteen lukuun eli ahtiin. Hiljaisen viikon päivinä pidettiin kirkossa sanajumalanpalvelus, jossa saarnat päivän Raamatunkohdasta. Näitä tilaisuuksia on nimitetty [[ahtisaarna|ahtisaarnoiksi]]. Nykyisessä [[evankeliumikirja|Evankeliumikirjassa]] niiden sijasta on katkelmat [[Evankeliumi Luukkaan mukaan|Luukkaan]], [[Evankeliumi Johanneksen mukaan|Johanneksen]] ja [[Evankeliumi Matteuksen mukaan|Matteuksen]] evankeliumeista.
Nykyisin ovat tulleet suosituiksi erilaiset [[kärsimysnäytelmä]]t. Näissä [[Via Dolorosa]]- tai [[Via Crucis]] -näytelmissä, joita voidaan järjestää kirkossa tai ulkona julkisilla paikoilla, esitetään Kristuksen kärsimystien tapahtumia draaman keinoin. Yleinen on myös esimerkiksi lauluihin, näyttelyyn ja kuvaelmiin perustuva [[Aamujen aamu]] -pienoismusikaali ja muut vastaavat tuotannot.
Rivi 59:
Hiljaisen viikon torstai on nimeltään [[kiirastorstai]]. Se on pyhän [[ehtoollinen|ehtoollisen]] asettamisen päivä. Kiirastorstain iltana vietetään seurakunnissa [[messu]] eli ehtoollisjumalanpalvelus. Kiirastorstain messun päätteeksi alttari tyhjennetään, violetti [[liturginen väri]] vaihdetaan mustaan ja ehtoollispöytä verhotaan mustaan. Kirkon edessä voidaan polttaa Jeesuksen ja opetuslasten kynttilöitä, joista sammutetaan ensin "Juudaksen kynttilä" ja sitten muiden opetuslasten kynttilät.
Kiirastorstaita seuraava päivä on [[pitkäperjantai]], Kristuksen ristiinnaulitsemisen, kuoleman ja hautaamisen päivä. Pitkänäperjantaina jumalanpalvelus on yksinkertainen ja karu. Yleensä virret lauletaan ilman urkujen säestystä eikä kirkonkelloja soiteta. Myöskään sakramentteja tai muita kirkollisia toimituksia ei vanhan kristillisen perinteen mukaan vietetä pitkäperjantaina eikä
== Hiljaisen viikon tapoja ==
Perinteen mukaan hiljaisella viikolla on tarkoitus hiljentyä ja valmistautua
Pitkänäperjantaina ei ollut lupa käydä kylässä ja liikkumista vältettiin. Päivä vietettiin hiljaisuudessa.
| |||