Ero sivun ”Von Neumannin arkkitehtuuri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisätty lähde
Korjattu typo ja 1 päivämäärä
Rivi 14:
Turingin ajatusten ja ENIAC-projektin pohjalta Von Neumannilla oli eväät vuonna 1945 kirjoittaa raporttinsa ”First Draft of a Report on the EDVAC” (1945), joka lähti leviämään nopeasti alan piireissä. Raportti oli niin selkeä, että keskeneräisenäkin sitä alettiin käyttää EDVAC:n rakentamisen pohjana.
 
Ensimmäinen Von Neumannin arkkitehtuurin mukainen tietokone ([[EDSAC]]) valmistui kuitenkin vasta 19521949 Cambridgessä, sillä Mauchly ja Eckert lopettivat työnsä EDVAC:n parissa Pennsylvanian yliopistossa ja perustivat oman yrityksen. Mauchly ja Eckert kokivat arkkitehtuurin nimeämisen Von Neumannin mukaan suurena vääryytenä heitä kohtaan, sillä he olivat kuitenkin suunnitelleet ENIAC:n, jonka pohjalta Von Neumann kirjoitti raporttinsa. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Martti Tienari|Nimeke=Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa|Vuosi=1993|Sivu=|Julkaisija=Helsingin Yliopisto|Viitattu=9.3.2018}}</ref>
 
== Von Neumannin Arkkitehtuurin komponentit ==
Rivi 34:
 
== Arkkitehtuurin rajoitukset ==
Von Neumann –arkkitehtuurissa konekäskyt haetaan homogeenisesta muistista ja suoritetaan yksi kerrallaan. Tämä johtaa ilmiöön, jota kutsutaan ''Von Neumannin pullonkaulaksi.'' Ohjelma- ja datamuistin jaettu väylä johtaa rajoitettuun datansiirtoon suorittimen ja muistin välillä. Data voi päästä kerrallaan vain toiseen suuntaan kanavaa pitkin, jolloin suoritusteho on pienenee. Suoritinten nopeus ja muistien koot ovat kasvaneet nopeasti, jolloin myös pullonkaulan vaikutuksesta on tullut merkittävämpi. Von Neumannin pullonkaulaa kuvaili ensimmäisen kerran [[John Backus]] vuonna 1977. Backus esitti, että pullonkaula ei ole vain käytännön ongelma, vaan myös intellektuaalinen, sillä se rajoittaa ohjelmoijien ajattelua. <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=John Backus|Otsikko=Can programming be liberated from the von Neumann style?: a functional style and its algebra of programs|Julkaisu=Communications of the ACM|Ajankohta=1978-08-01|Numero=8|Sivut=613–641|Doi=10.1145/359576.359579|Issn=0001-0782|www=http://dl.acm.org/citation.cfm?id=359576.359579}}</ref>
 
Ratkaisukeinoja suorituksen parantamiseen on monia, esimerkiksi voidaan: