Ero sivun ”Vetypommi” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 49:
{{pääartikkeli|[[Ydinaseiden vaikutukset]]}}
{{lähteetön}}
Vetypommin tappava vaikutus perustuu lähinnä [[lämpötila|kuumuuteen]], [[paineaalto]]on, [[tuuli]]in ja niin sanottuun [[alkusäteily]]yn alkusätimiseen

sekä [[radioaktiivinen laskeuma|radioaktiiviseen laskeumaan]]. Muita vaikutuksia ovat muun muassa elektromagneettinen pulssi [[Sähkömagneettinen pulssi|EMP]] sekä voimakas sokaiseva [[valo]] joka on voimakkainta aivan räjähdyshetken jälkeen. Lisäksi tiheästi rakennetuilla alueilla [[tulimyrsky]]n syntyminen on todennäköistä. Pommin vaikutus on voimakkain räjähdyspaikan lähellä ja heikkenee räjähdyksestä poispäin mentäessä.
 
Kun pommi räjähtää, siitä vapautuva [[röntgensäteily]] synnyttää kuuman, pallomaisen ilmakuplan, [[tulipallo]]n, joka huomataan sokaisevana välähdyksenä. Korkealla suoritetun vetypommiräjäytyksen tulipallo näkyy jopa tuhannen kilometrin päässä. Nopeasti laajeneva ja kohoava tulipallo [[säteily|säteilee]] lämpöä ympäristöönsä ja synnyttää itseään kylmempää ilmaa kokoon puristaessaan voimakkaan [[paineaalto|paineaallon]]. Tulipallo muotoutuu lopulta sisäisissä virtauksissa [[torus|toruksen]] eli munkkirinkilän muotoiseksi. Tulipallo jättää ylös noustessaan [[tyhjiö]]n, johon imeytyy pölyä, roskia ja muuta irtoainesta pilariksi, joka on ydinräjähdykselle tyypillinen [[sienipilvi|sienipilven]] kanta. Pilvi hajoaa tuuliin ja levittää räjähdyksessä syntyneitä radioaktiivisia aineita [[radioaktiivinen laskeuma|laskeumana]] ympäristöön. Tulipallon lämpö sytyttää [[tulipalo]]ja, jotka yhdistyvät voimakkaaksi niin sanotuksi [[tulimyrsky]]ksi.
Rivi 79 ⟶ 81:
 
Samana vuonna 1951 räjäytettiin ensimmäinen niin sanottu kiihdytetty fissiopommi (boosted fission), jossa on fissiokelpoisen materiaalin keskellä [[tritium]]ia. Tällä tavoin pommin räjähdysteho kasvoi vain kaksinkertaiseksi. Pieni fuusioreaktio synnyttää pommin ytimessä nopeita [[neutroni|neutroneita]], jotka halkovat luonnonuraaniytimiä. Itse fuusio tehostaa pommin räjähdysvoimaa vain hiukan.
[[Tiedosto:Ivy Mike Sausage device.jpg|thumb|Miken "Sausage"-laite 1952 ([[:commons:Operation Ivy|Operation Ivy]]).]][[Tiedosto:Castle Bravo Blast.jpg|thumb|Castle Bravon ydinräjähdys 1.3.1954 ([[:commons:Operation Castle|Operation Castle]]).]]
[[Tiedosto:Castle Bravo Blast.jpg|thumb|Castle Bravon ydinräjähdys 1.3.1954 ([[:commons:Operation Castle|Operation Castle]]).]]
Ensimmäinen todella onnistunut vetypommin koeräjäytys ''Mike'' koelaitteistolla [[Eniwetok]]in atollilla suoritettiin 1. marraskuuta 1952. Räjäytyksen voimakkuus oli 10,4 megatonnia josta vain 2,4 megatonnia tuli fuusiosta. ''Mike'' oli niin raskas, ettei se soveltunut sota-aseeksi, sillä pommi painoi noin 82 tonnia ja sen sisustassa oleva fuusioituva aine oli nestemäistä, jäähdytettyä [[deuterium]]ia suuressa [[termospullo]]ssa. Laitetta sanottiin myös "makkaraksi" ("Sausage") sillä se oli lieriö jonka päät olivat puolipallon muotoiset. Termospullon keskellä oli [[plutonium]]sytytin ja ympärillä uraanikuori. Päissä olivat sytyttiminä toimivat fissiopommit. Alkeellisuudestaan huolimatta pommi oli ensimmäinen aito kaksivaihevetypommi. Koska pommia ei voitu kuljettaa, se räjäytettiin [[Elugelab]]-nimisellä saarella. Pommin räjähdyksessä syntyi valtava sienipilvi, joka kohosi lopulta [[stratosfääri]]in 35 km:n korkeuteen ja levisi puolessa tunnissa 100 km:n läpimittaiseksi. Syntyneen räjähdys[[kraatteri]]n läpimitta oli 1,9 kilometriä ja syvyys 50 metriä.