Ero sivun ”Aura Korppi-Tommola” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korj /ref |
fix Merkkaus: 2017 source edit |
||
Rivi 1:
'''Aura Korppi-Tommola''' (s. [[2. helmikuuta]] [[1949]]) on suomalainen historiantutkija, filosofian tohtori ja professori. Hän on toiminut tieteen, kansalaisjärjestöjen ja tieteellisten seurojen palveluksessa ja on julkaissut tutkimuksia lastensuojelutyöstä sekä nais- ja järjestöhistorian alalta.<ref>Kirjoituksia merkittävistä suomalaisista. Aura Korppi-Tommola Suomen Kansallisbiografian kirjoittajana. Toim. Marjatta Hietala 2009; Marjatta Hietala, Aura Korppi-Tommola - Historiantutkija, tiedon levittäjä ja organisaattori. [http://www.naistenaani.fi]. luettu 6.2.2018; Kuka kukin on 2017. Otava 2016. {{lähde tarkemmin}}</ref>
== Perhe ja opinnot ==
Rivi 10:
Amerikkalaisen professori William (Bill) Chafen inspiroimana [[naistutkimus]] naistutkimuksesta tuli yksi Korppi-Tommolan erikoistumisalueista. Hän piti aiheesta kursseja, laati opetusmateriaaleja ja piti esitelmiä sekä käynnisti (1981) yhteistyössä professori [[Päivi Setälä]]n ja tukijoiden Merja Manninen, Hannele Kurki ja Anneli Mäkelä-Alitalo kanssa tutkimusprojektin ''Naisten aseman kehitys Suomessa autonomian aikana''.
Bill Chafe innosti myös suullisen historian pariin. Korppi-Tommola oli professori [[Marjatta Hietala]]n kanssa käynnistämässä ja myöhemmin hankkeen johtoryhmässä vuonna 1987 aloitetussa Kansanedustajien muistitieto -projektissa, jossa on haastateltu lähes 400 veteraanikansanedustajaa. Korppi-Tommola on myös yksi tohtori [[Maritta Pohls]]in Suomalaiselle Naisliitolle ideoiman Naisten Ääni -hankkeen ahkera kirjoittaja.<ref> Hietala, Marjatta & Aura Korppi-Tommola - ''Tieteentekijä, tiedon levittäjä ja organisaattori'' teoksessa Kirjoituksia merkittävistä suomalaisista. Toim. Marjatta Hietala, SKS 2009, s. 9-14; [http://www.naistenaani.fi]. Viitattu 2.3.2018.</ref>
Vuonna 1990 Korppi-Tommola julkaisi teoksen ''Terve lapsi – kansan huomen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteiskunnan rakentajana''. [[Tampereen yliopisto]]n Suomen historian dosenttina (vuodesta 1993) Korppi-Tommola aloitti kyselytutkimuksen lasten asemasta ja erityisesti työstä lasten hyväksi toisen maailmansodan aikana. Aineistosta valmistui kaksi pro gradu -tutkielmaa ja lukuisia artikkeleita, uusimpana (2008) artikkeli War and children in Finland during the Second World War <ref>Paedagogica Historica, Vol. 44, No 4/2008, 445–455)</ref>.
Korppi-Tommola on kirjoittanut yli 90 elämänkertaa [[Suomen Kansallisbiografia]]an.<ref>http://www.kansallisbiografia.fi luettu 2.3.2018; Hietala, Marjatta (toim. Kirjoituksia merkittävistä suomalaisista, SKS 2009 s. 29-240.</ref> Henkilöhistoria ja lastensuojelutyö yhdistyivät teoksessa ''Elämäntyönä lapsi - Niilo Hallman'', jonka Korppi-Tommola julkaisi 1991 yhdessä kohdehenkilön kanssa.
Vuonna 2001 ilmestyi teos ''Tahdolla ja tunteella tasa-arvoa Naisjärjestöjen Keskusliitto 1911–2001''. Aura Korppi-Tommola kirjoitti kolme laajaa artikkelia kirjailija [[Kaari Utrio]]n kirjasarjaan ''Suomen naisen vuosisadat'' (2005) ja Suomen eduskunnan 100-vuotishistoriaan ''Naiset eduskunnassa'' (2006) artikkelin naisparlamentaarikoista. Lukuisista eduskuntauudistusta ja naisten äänioikeutta käsittelevistä artikkeleista laajalevikkisin on opetushallituksen tilauksesta kirjoitettu ''Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suomessa 90 vuotta'' (1997). Vuonna 2016 ilmestyi tietokirja ''[[Miina Sillanpää]]. Edelläkävijä'' ja 2017 ''Lottaperinne elää. Suomen Lottaperinneliitto 1993–2017''.
| |||