Ero sivun ”Ferdinand Buisson” versioiden välillä

20 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
fix
p (Botti poisti 32 Wikidatan sivulle d:q273607 siirrettyä kielilinkkiä)
(fix)
[[Tiedosto:Ferdinand Buisson (1841-1932).jpg|pienoiskuva|Ferdinand Buisson.]]
'''Ferdinand Buisson''' ([[20. joulukuuta]] [[1841]] [[Pariisi]] – [[16. helmikuuta]] [[1932]] [[Thieuloy-Saint-Antoine]]) oli [[ranska]]lainen kansanedustaja ja [[Nobelin rauhanpalkinto|Nobelin rauhanpalkinnon]] saanut pasifisti. Hän suoritti filosofian loppututkinnon ja toimi opettajana ja poliitikkona sekä ranskalaisen julkisen opetuksen ylitarkastajana.
 
Ferdinand Buisson oli Ranskan [[Vapaa-ajattelu|vapaa-ajattelijoiden]] yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja. Hän tuli tunnetuksi taistelustaan ilmaisen ja maallisen opetuksen puolesta Ranskan opettajien yhteenliittymässä. Hän oli merkittävä valtion virkamies, [[Jules Ferry]]n läheinen työtoveri, ja hänen kehittämänään pidetään substantiivia "''[[laïcité]]''" eli "maallikkous"”maallikkous”.
 
Hän kehitti yleisen perusopetuksen, joka avasi ovet suurelle ryhmälle lapsia ja kansalaisia, jotka olivat olleet opetuksen ulkopuolella, eli vammaisille ja kehitysvammaisille.
 
== Elämäkerta ==
Buison kävi koulunsa pariisilaisessa [[lycée Condorcet]]'ssa mutta lähti nuorena opettajana vuonna [[1866]] maanpakoon [[Sveitsi]]in, koska ei halunnut vannoa uskollisuudenvalaa toiselle keisarikunnalle ja [[Napoleon III]]:lle. Hän palasi takaisin Ranskaan vuonna [[1870]] toisen keisarikunnan kaaduttua.
 
Buison kävi koulunsa pariisilaisessa [[lycée Condorcet]]'ssa’ssa mutta lähti nuorena opettajana vuonna [[1866]] maanpakoon [[Sveitsi]]in, koska ei halunnut vannoa uskollisuudenvalaa toiselle keisarikunnalle ja [[Napoleon III]]:lle. Hän palasi takaisin Ranskaan vuonna [[1870]] toisen keisarikunnan kaaduttua.
Sveitsissä ollessaan Buisson osallistui vuonna [[1867]] Kansainvälisen pysyvän rauhanneuvoston toimintaan ja kasvatuksen avulla tapahtuvaan sotien vastaisen ohjelman suunnitteluun yhdessä [[Jules Ferry]]n ja kirjailija [[Victor Hugo]]n kanssa.
 
Sveitsissä ollessaan Buisson osallistui vuonna [[1867]] Kansainvälisen pysyvän rauhanneuvoston toimintaan ja kasvatuksen avulla tapahtuvaan sotien vastaisen ohjelman suunnitteluun yhdessä [[Jules Ferry]]n ja kirjailija [[Victor Hugo]]n kanssa.
 
Toisen keisarikunnan luhistuttua Buisson palasi takaisin Ranskaan. Hän oli jo aikaisemmin ystävystynyt uuden opetusministerin Jules Simonin kanssa, ja tämä nimittikin hänet Pariisin koululaitoksen johtajaksi. Opetusministerinä Jules Simonia seurannut Jules Ferry kutsui hänet ministeriön palvelukseen alakoulujen osaston johtajaksi. Tehtävässä hän korosti erityisesti kirjoitustaidon ja maallisen opetuksen merkitystä.
 
Kansanedustajana toimiessaan hän ajoi voimakkaasti ilmaisen peruskoulutuksen toteuttamista ja naisten äänioikeuden myöntämistä. Vuonna [[1890]] Buisson nimitettiin [[Sorbonne]]n yliopiston pedagogiikan professoriksi. Hän osallistui Ranskan ihmisoikeuksien ryhmän perustamiseen, joka toimi voimallisesti [[Dreyfusin tapaus|kapteeni Dreyfusin]] syyttömyyden puolesta.
 
Buisson toimi [[Kansainliitto|Kansainliiton]] puolestapuhujana järjestön alkutaipaleella ja omistautui erityisesti Ranskan ja Saksan suhteiden parantamiselle, etenkin sen jälkeen kun Ranska miehitti [[Ruhrin alue]]en vuonna [[1923]]. Hän kutsui saksalaisia pasifisteja vierailemaan Pariisiin ja matkusti itsekin [[Berliini]]in. Hän jakoi vuonna [[1927]] saamansa palkinnon saksalaisen professorin [[Ludwig Quidde]]n kanssa. Hän on ollut iäkkäin Nobelin rauhanpalkinnon saajista eli 86-vuotias. Saamansa palkintosumman hän halusi jakaa "adoptiolapsilleen"”adoptiolapsilleen”, Ranskan opettajille, jotta he voisivat työskennellä lasten kanssa päämääränään kansakuntien lähentäminen toisiinsa.
 
Hänen kirjallisen tuotantonsa merkkipaalu on ''Dictionnaire de pédagogie et d'instructiond’instruction primaire'', jonka ensyklopedistisesta toimittamisesta hän vastasi yhdessä 350 muun kirjoittajan kanssa. Hän kirjoitti itse osan teoksen artikkeleista.
 
== Teokset ==
* ''Le Christianisme libéral''. Paris: Cherbuliez, Pariisi, 1865.
* ''Sébastien Castellion''. 2 nidettä,. Paris: Hachette, Pariisi 1892.
* ''La Religion, la Morale et la Science, quatre conférences''. Paris: Fischbacher, Pariisi, 1900.
* ''Condorcet''. Paris: Alcan, Pariisi, 1929.
* (toim.) ''Dictionnaire de pédagogique et d'instructiond’instruction primaire''. PariisiParis, 1887, 1911, 1929.
* (toim.) ''Nouveau dictionnaire de pédagog'' [http://www.inrp.fr/edition-electronique/lodel/dictionnaire-ferdinand-buisson/]
* ''Education et Republique''. Paris: Kimé, Pariisi, 2003. - ISBN 2-84174-293-8.
* ''La politique radicale'',. Paris: 1908.
 
== Lähteet ==
* Patrick Dubois, Patrick: ''leLe Dictionnaire de Ferdinand Buisson''. Lang. [[Berne]] : Lang, [[2002]]. ISBN 3-906768-10-4. {{fr}}
* Laurence Loeffel, Laurence: ''Ferdinand Buisson''. Hachette, [[Paris]] : Hachette, [[1999]]. ISBN 2-01-170595-9. {{fr}}
* Loeffel, Laurence (toim.): ''Ferdinand Buisson : fondateur de la laïcité, militant de la paix : actes du colloque commémorant le 70<sub>e</sub> anniversaire de la disparition de Ferdinand Buisson, Grandvilliers, Oise, septembre 2002'' (toim. Laurence Loeffel). [[Amiens]] : SCÉRÉN-CRDP Académie d'Amiens’Amiens, [[2004]]. ISBN 2-86615-286-7. {{fr}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.nobel-paix.ch/bio/buisson.htm Elämäkerta]. {{fr}}
* [http://michel.delord.free.fr/dp.html Otteita teoksesta: Dictionnaire Pédagogique d'Instruction Primaire]. {{fr}}
* [http://nobelprize.org/peace/laureates/1927/ Nobel komitean elämänkertasivut]. {{en}}
 
{{Nobelin rauhanpalkinto}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Buisson, Ferdinand}}
 
[[Luokka:Ranskalaiset poliitikot]]
[[Luokka:Nobelin rauhanpalkinnon saajat]]