Ero sivun ”Kaukolämpö” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
kh, lähdepyyntö
Rivi 16:
Lämpö siirretään asiakkaille kuumana vetenä suljetussa kaksiputkisessa kaukolämpöverkossa. Kuuma vesi johdetaan kiinteistön lämpöjakokeskukseen, jossa se luovuttaa lämpöä asiakkaiden lämmitysverkkoon ja lämpimän käyttöveden valmistukseen [[Lämmönsiirrin|lämmönsiirtimen]] avulla. Talot käyttävät lämpöä huoneiden ja käyttöveden lämmittämiseen sekä ilmanvaihtoon. Kaukolämpöverkon vesi palaa jäähtyneenä paluujohdossa takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi. Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitysverkossa.
 
Rakennukseen tulevan kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee tyypillisesti kovimpien pakkasten vähän yli 100 ⁰C:sta kesäajan noin 70 ⁰C:seeneen. Rakennuksen lämmityslaitteet toimivat hyvin, kun kaukolämpöverkkoon palaavan veden lämpötila on alle 45 ⁰C. 
 
Kaukolämpövesi on käsitelty mekaanisten epäpuhtauksien ja hapen poistamiseksi ja putken sisäpuolisen korroosion estämiseksi. Usein vesi myös värjätään mahdollisten vuotojen tai vaurioiden paikantamiseksi. Veden vihertäväksi muuttava väriaine ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista.  <ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kaukolämmön toimintaperiaate|osoite = http://energia.fi/koti-ja-lammitys/kaukolammitys/toimintaperiaate|julkaisu = Energiateollisuus|viitattu = 2015-06-30}}</ref>
Rivi 23:
 
=== Kaukolämmön tuotanto ===
Kaukolämpöä voidaan tuottaa lukuisilla eri tavoilla ja tuotantomuoto tai energianlähde voidaan tarvittaessa vaihtaa. Tällä hetkellä kaukolämpöKaukolämpö tuotetaan kuitenkin lähes täysin{{lähde|27.3.2018}} fossiilisilla polttoaineilla (kuten [[maakaasu]] ja [[kivihiili]]) tai muilla höyryvoimaa tuottavilla polttoaineilla (kuten [[Biopolttoaine|metsähake]] ja [[turve]]). Kyseiset polttoaineet tuottavat huomattavan määrän hiilidioksidi päästöjä, jotka aiheutvat [[Ilmastonmuutoshiilidioksidipäästöjä{{lähde|ilmastonmuutoksen]]27.3.2018}}. Kaukolämpö tuottaa noin puolet Helsingin kaikista hiilidioksidipäästöistä. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005610231.html|nimeke=Helsinki varautuu kurittamaan yksityisautoilijoita rajusti: tietullit ja kaksinkertaiset pysäköintimaksut tehokkaita keinoja hillitä saasteita|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-03-20|viitattu=2018-03-25|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
[[Tiedosto:Kaukolämmön energialähteet 2014.png|thumb|418x418px|Kaukolämmön tuotannon energialähteet Suomessa vuonna 2014|left]]
Tulevaisuudessa erilaisten [[Uusiutuvat luonnonvarat|uusiutuvien energialähteiden]] sekä teollisuuden ja yhdyskuntien ylijäämälämpöjen ennakoidaan edelleen lisääntyvän voimakkaasti. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö on lisääntynyt ja hiilidioksidipäästöt ovat siten vähentyneet.
 
Kaukolämmöstä vuosittain 70 - 7570–75 prosenttia tuotetaan [[Sähkön ja lämmön yhteistuotanto|lämmön ja sähkön yhteistuotantona]]. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa tuotetaan sekä lämpöä että sähköä samassa prosessissa. Tämä on erittäin tehokasta, koska tällöin sähkön [[Lauhdevoimalaitos|lauhdetuotannossa]] syntyvä hukkaan menevä energia voidaan hyödyntää. Yhteistuotanto on miltei kaksi kertaa tehokkaampaa verrattuna erilliseen sähkön ja lämmön erilliseen tuotantoon. Yhteistuotanto on tehokasta, sillä polttoaineen energia hyödynnetään lähes 90 -prosenttisesti.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kaukolämmön tuotanto{{!}} fortum.fi|osoite = http://www.fortum.com/countries/fi/lampo/toimivin-ja-helpoin-lampo/tuotanto/pages/default.aspx|julkaisu = www.fortum.com|viitattu = 2015-06-30}}</ref>
 
Kaukolämpöä tuotetaan myös erillisissä lämpökeskuksissa. Myös niissä käytetään lisääntyvissä määrin uusiutuvia polttoaineita. Suuremmissa yksiköissä esimerkiksi puun polttaminen on tehokkaampaa kuin hyvin pienissä yksiköissä. Samasta polttoaineesta saadaan enemmän energiaa hyötykäyttöön ja hukkaan menee vähemmän. Myös savukaasujen puhdistaminen päästöistä ja pienhiukkasista on edullisempaa isommissa yksiköissä kuin lukuisissa pienissä.