Ero sivun ”Julkinen sektori” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tekstin jäsentelyä: sosiaaliberalismi-kappale on edelleen mukana mutta nyt sitä ei töksäytetä lukijalle heti alussa
p fix
Rivi 2:
'''Julkinen sektori''' tarkoittaa kansantalouden osaa, joka on [[valtio]]n tai [[kunta|kuntien]] omistuksessa.
 
Julkiseen sektoriin lasketaan valtion ja kuntien varsinaisen toiminnan lisäksi muun muassa julkiset [[sosiaaliturva]]rahastot (esimerkiksi [[Kansaneläkelaitos]]), [[kuntayhtymä]]t, [[liikelaitos|liikelaitokset]] ja [[valtionyhtiö]]t. Käsitteen alakäsite on [[julkisyhteisö]], joka tarkoittaa julkisessa omistuksessa olevaa toimijaa, joka ei toimi markkinoilla. Julkisyhteisöihin eivät siis kuuluu valtion tai kuntien omistamat markkinoilla toimivat yritykset.<ref name="ph">{{Kirjaviite | Tekijä=Honkanen, Pertti | Nimeke = Julkinen sektori:. muistiinpanojaMuistiinpanoja yksityistämisestä ja säästöpolitiikasta | Julkaisija Sivu=24–26, Hanki38, ja jää43 | Vuosi Julkaisupaikka= 1998Helsinki | Tekijä Julkaisija=Hanki Perttija Honkanenjää | Sivu Vuosi= 24-26, 38, 431998 | Isbn = 951-8916-50-0}}</ref>
 
Julkinen sektori rahoitetaan suurelta osin [[vero]]illa. Lähes kaikkialla maailmassa julkinen sektori katsotaan parhaaksi tavaksi toteuttaa järjestys ja turvallisuus, kuten [[oikeuslaitos]], [[poliisi]] ja [[armeija]]. Yleensä julkiseen sektoriin kuuluu monia muitakin toimia: osa [[koulutus|koulutuksesta]], [[terveydenhuolto|terveydenhuollosta]] ja [[ympäristönsuojelu]]sta, jopa teollisuutta, etenkin puolustusteollisuutta sekä tiedotus-, viihde- ja liikennetoimintaa.<ref name="ph" />
 
Julkinen sektori on 20 % Suomen kansantaloudesta ja se jäsentyy vertaisena [[yksityinen sektori|yksityisen sektorin]] kanssa, kansantalouden osaksi. Julkinen sektori ei jäsenny yksityisen sektorin osaksi.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://findikaattori.fi/fi/120 |Sivusto=Findikaattori |Julkaisija=Tilastokeskus |Viitattu=2016-09-15 |Nimeke=Kansantalouden sektoreiden osuudet arvonlisäyksestä }}</ref> [[Kommunismi]]ssa julkinen sektori edustaa noin 100 % kansantaloudesta.
Rivi 11:
 
== Julkisen sektorin koko ==
 
Julkisen sektorin koko vaihtelee valtiosta toiseen. Julkisen sektorin ulkopuolista osaa taloudesta kutsutaan [[yksityinen sektori|yksityiseksi sektoriksi]] tai se voidaan jakaa yrityksiin ja kotitalouksiin.
 
Yleinen tapa mitata julkisen sektorin kokoa on verrata julkisen sektorin kokonaismenoja [[Bruttokansantuote|bruttokansantuotteeseen]]. Suomessa julkisyhteisöjen menot ovat suuret verrattuna muihin maihin, julkisten menojen suhde BKT:seen oli vuonna 2014 korkein EU-maista: Suomi 58,7&nbsp;%, Ranska 57,2&nbsp;%, Tanska 57,0&nbsp;%, Belgia 54,3&nbsp;% ja Ruotsi 53,0&nbsp;%. EU-maista julkisyhteisöjen osuus oli pienin Irlannissa 39,0&nbsp;%, Virossa 38,8&nbsp;%, Latviassa 36,9&nbsp;%, Liettuassa 34,9&nbsp;% ja Romaniassa 34,9&nbsp;%. EU-maiden keskiarvo oli 48,1&nbsp;%. <ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/6899478/2-07072015-AP-EN.pdf/797f4af9-c37f-4631-8211-5dd0b32fcb31 | Nimeke = General government expenditure in the EUs| |Ajankohta = 7.7.2015| Julkaisija = Eurostat| Viitattu = 20.12.2015 | Tiedostomuoto=PDF | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
===Koon mittaamisesta===
 
Julkisten menojen suhde brutto­kansan­tuotteeseen ei ole vertailukelpoinen eri maiden kesken useista syistä: eri maiden verojärjestelmät poikkeavat toisistaan, verovähennykset vaikuttavat julkisiin menoihin ja eläke- ja sosiaali­turva­järjestelmät ovat erilaisia eri maissa<ref name=mb_tk> {{Lehtiviite |www=http://tietotrenditblogi.stat.fi/mag/article/51 |Otsikko=Miten mitata julkisen sektorin kokoa |Tekijä=Bruun, Marjo |Ajankohta= 27.1.2014 |Julkaisu=Tieto&trendit}} [http://www.webcitation.org/6UGtUGCOC Archived by WebCite®]</ref>
 
Tilastokeskuksen pääjohtajan [[Marjo Bruun]]in mukaan ehkä vertailukelpoisin julkisen talouden koon mittari on julkisen talouden tuottaman arvon­lisäyksen osuus koko kansantalouden arvon­lisäyksestä. Toinen mittari voisi olla julkisen talouden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä.<ref name=mb_tk/>
Rivi 24 ⟶ 26:
Syksyllä 2014 [[Julkisen sanan neuvosto]] antoi langettavan päätöksen virheellisen tiedon levittämisestä koskien julkisen sektorin kokoa. Kolumnisti oli esittänyt virheellisesti että julkinen sektori olisi lähes 60% bruttokansantuotteesta. Virhe perustuu siihen, että käsitteet on tulkittu väärin. [[Bruttokansantuote]] ei rakennu siten, että julkiset ja yksityiset menot lasketaan yhteen. <ref>{{Lehtiviite |www=http://www.ts.fi/uutiset/talous/703170/Julkisen+sektorin+koko+on+viidesosa+Suomen+taloudesta |Otsikko=Julkisen sektorin koko on viidesosa Suomen taloudesta |Ajankohta=21.11.2014 |Julkaisu=Turun Sanomat}} [http://www.webcitation.org/6VDFU0YS9 Archived by WebCite®] </ref> Kantelu kohdistui [[Helsingin Uutiset|Helsingin Uutisissa]] 9.8.2014 julkaistuun kolumniin "Hallitsematon itsepetos"<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.jsn.fi/paatokset/5571-sl-14/?year=2014 |Nimeke=Langettava 5571/SL/14 |Julkaisija=Julkisen sanan neuvosto |Viitattu=2015-09-30}} [http://www.webcitation.org/6bvZhTXCr Archived by WebCite®] </ref> Kolumnin oli kirjoittanut [[Johannes Koroma]] <ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.helsinginuutiset.fi/blogi/231073-hallitsematon-itsepetos |Nimeke=Hallitsematon itsepetos |Julkaisija=Helsingin Uutiset | Ajankohta=9.8.2014}} [http://www.webcitation.org/6bvxpWa97 Archived by WebCite®]</ref>
 
Julkisen sanan neuvosto oli antanut [[Turun Sanomat|Turun Sanomille]] 13.11.2014 vastaavanlaisen langettavan päätöksen asiassa, jossa väitettin julkisten menojen osuuden olevan bruttokansantuotteesta on 58% <ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.jsn.fi/paatokset/5547-sl-14/?year=2014 |Julkaisija=Julkisen sanan neuvosto| Viitattu=2015-09-30| Nimeke=Langettava 5547/SL/14}}[http://www.webcitation.org/6bvbHBFgN Archived by WebCite®]</ref><ref>http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/638756/Paaministerin+ja+ministerien+naytot [http://www.webcitation.org/6bvboQoVw Archived by WebCite®]</ref>
 
Ekonomistit ovat kritisoineet JSN:n päätöstä. Esimerkiksi Roger Wessman totesi tarjotun korvikkeen "suhteessa BKT:hen" kielenkäyttöä hankaloittavaksi hyperkorrektismiksi, joka ei estä väärintulkintoja,<ref name=Wessman7.2>[https://rogerwessman.com/2017/02/07/miten-puhua-julkisista-menoista-ymmarrettavasti/ Miten puhua julkisista menoista ymmärrettävästi], Roger Wessman, 7.2.2017.</ref> ja VTT Heikki Pursiainen rinnasti sen väitteeseen "Suomen BKT on noin 50 % Ruotsin BKT:sta", koska joku voisi luulla Suomen BKT:n olevan Ruotsin BKT:n osa.<ref>[http://blogit.image.fi/asiatonlehdistokatsaus/asiaton-esittaa-olennaisesti-virheellisia-vaitteita/ Asiaton esittää olennaisesti virheellisiä väitteitä!], VTT Heikki Pursiainen, 9.2.2017</ref>
Rivi 32 ⟶ 34:
== Julkinen talous ==
 
Useimmissa maissa yksi julkisen sektorin tehtävistä on pyrkiä ratkomaan kansantaloudellisia ongelmia, esimerkiksi [[Keynesiläisyys|keynesiläisyyden]] mukaan suhdannevaihteluita. Julkinen talous muodostaa huomattavan siivun koko kansantaloudesta ja sen toiminta vaikuttaa näin laajalti myös muuhun talouteen.<ref name="ph" />
 
=== Julkisen talouden tuottamat palvelut Suomessa ===
Rivi 53 ⟶ 55:
* [[Turvallisuus]] ja [[oikeus]]
* [[Työ- ja elinkeinokeskus|Työ- ja elinkeinopalvelut]]
 
Julkisia palveluita tuottavat ja järjestävät [[Suomen valtio|valtio]], [[Alue|alueet]] ja [[Kunta|kunnat]]. Tilanteen mukaan voidaan myös tehdä yhteistyötä [[Yhteiskunta|muiden toimijoiden]] kanssa.
 
Rivi 74 ⟶ 77:
Julkishyödykkeen tuottamisen rajakustannus ei ole sama kuin julkishyödykkeestä nauttimisen (lisäyksikön) vaatima rajakustannus (''”Majakoiden rakentaminen maksaa sitä enemmän, mitä useampi rakennetaan, mutta kun majakka on rakennettu, majakan ohittava laiva (yksi kpl lisää) ei maksa yhtään enempää.”'')
 
== Katso myös ==
* [[Julkiset palvelut]]
* [[Luettelo Suomen valtionyhtiöistä]]
 
==Aiheesta muualla==
* http://www.virtuaalikunta.net/fi/tietoajatehtavia/kunnantalous
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
 
== Aiheesta muualla ==
* http://www.virtuaalikunta.net/fi/tietoajatehtavia/kunnantalous
 
[[Luokka:Julkinen talous]]