Ero sivun ”Mustikka” versioiden välillä

Mustikka on normaalisti 10–50 cm korkea, tunturinummilla vain parisenttinenkin<ref>Gunnevi Bonekamp, s. 78</ref>, kesävihanta varpu, joka pudottaa soikeat lehtensä talveksi. Se kukkii toukokuusta heinäkuuhun. Kukat ovat ruukkumaisia, terälehdet ovat kasvaneet melkein kärkeen asti yhteen kelloksi, jonka aukosta pistää ulos yksivartaloinen emiö. Heteitä on neljä tai kahdeksan. Kukan väri on vaaleanvihertävä tai punertava.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/mustikka | Nimeke = Mustikka | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Luontoportti | Viitattu = 16.4.2009 | Kieli = }}</ref>

 

 

Mustikan sininen väri johtuu vahakerroksesta.<ref>Gunnevi Bonekamp, s. 78</ref> [[Marja]]t ovat tavallisesti harmaansinisen vahan peittämiä, mutta toisinaan näkee myös tummia vahattomia marjoja, joita mustan värinsä vuoksi kutsutaan terva- tai voimustikoiksi. Vahapeite voidaan myös pyyhkiä pois, jolloin tuloksena on tervamustikkaa vastaava musta marja.<ref>Honkavaara, Johanna: ”Ultraviolet cues in fruit-frugivore interactions”, sivu 22. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2002</ref> Marjoissa voi olla jopa 40 siementä, mutta keskimäärin vain puolet näistä ovat elinkelpoisia. Suuren osan marjoista syövät linnut ja nisäkkäät, joiden ruoansulatuselimistöstä ei selviä elinkelpoisia siemeniä. Mustikka lisääntyykin pääasiassa suvuttomasti maarönsyjen avulla.<ref>''http://www.treesforlife.org.uk/tfl.blaeberry.html''</ref>