Ero sivun ”Mustikka” versioiden välillä

Mustikka on normaalisti 10–50 cm korkea, tunturinummilla vain parisenttinenkin<ref>Gunnevi Bonekamp, s. 78</ref>, kesävihanta varpu, joka pudottaa soikeat lehtensä talveksi. Se kukkii toukokuusta heinäkuuhun. Kukat ovat ruukkumaisia, terälehdet ovat kasvaneet melkein kärkeen asti yhteen kelloksi, jonka aukosta pistää ulos yksivartaloinen emiö. Heteitä on neljä tai kahdeksan. Kukan väri on vaaleanvihertävä tai punertava.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/mustikka | Nimeke = Mustikka | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Luontoportti | Viitattu = 16.4.2009 | Kieli = }}</ref>

 

Mustikka marjoo heinäkuusta jopa lokakuulle kasvupaikasta riippuen.<ref> Osoite = http://www.herbosus.fi/mustikka.htm</ref> Marjominen riippuu suuresti [[sää]]olosuhteista: pölyttäjistä sekä alkukesän pakkasista. Pölytyksen suorittavat pääasiassa hyönteiset, mutta mustikka voi myös itsepölyttyä. Pölyttäjien määrä vaikuttaa suuresti satoon: [[kontukimalainen|kontukimalaisten]] pölyttämillä marjamailla sato on jopa 12-kertainen verrattuna alueisiin, joista kimalaiset puuttuvat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metla.fi/tiedotteet/2009/2009-04-08-marjat-ja-kimalaiset.htm | Nimeke = Pölyttäjien merkitys hyvälle marjasadolle on suuri | Tekijä = Salo, Kauko | Ajankohta = 8.4.2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Metla | Viitattu = 16.4.2009 | Kieli = }}</ref>