Avaa päävalikko

Muutokset

p
toisenkin linkin päivitys
Yhteenotto on yleisimmissä runon versioissa taian mittely, [[kilpalaulanta]], mutta se voi olla myös miekkojen mittely. Tällöin Joukahainen perääntyy jo nähdessään Väinämöisen miekan pitemmäksi. Joissain runoissa Joukahainen pelastuu lupaamalla Väinämöiselle sisarensa puolisoksi. Joukahainen kuitenkin alkaa hautoa kostoa. Viimeistään tässä vaiheessa hänestä on tullut [[lappalainen]], siis vihollinen ja vieras. Lappalainen tekee jousen ja asettuu vaanimaan Väinämöistä, vaikka häntä varoitetaan, tai kielletäänkin ampumasta sukulaistaan. Väinämöinen ratsastaa hevosella meren selällä, ja Joukahainen ampuu. Viimeistään kolmas nuoli osuu Väinämöiseen tai hevoseen, ja Väinämöinen putoaa veteen. Hän ajelehtii kauan meressä.
 
Lintu kiertelee veden yllä etsien pesäpaikkaa. Linnun laji vaihtelee kertomusten välillä, se on esimerkiksi [[pääsky]]nen, [[sotka]], [[Kokko (Kalevala)|Kokkokokko]] tai [[kuikka]]. Eräässä versiossa (esimerkiksi [[runonlaulaja]] [[Mateli Kuivalatar|Mateli Kuivalattarella]]) pääskysen "päivälinnun" toisintonimenä esiintyy [[lepakko]] "yölintu". Lintu joutuu lopulta munimaan ensimmäiselle löytämälleen kiinteälle paikalle. Edellä esitetyn kertomuksen mukaan se munii vedessä kelluvan [[Väinämöinen|Väinämöisen]] polvelle, toisissa kertomuksissa esimerkiksi laivaan tai ruohomättäälle. Se munii munan tai munia (Kalevalassa kuusi kultaista munaa ja seitsemännen rautamunan). Huonolla paikalla ollut pesä tuhoutuu, ja munat särkyvät aaltoihin. Ne eivät kuitenkaan mene hukkaan. Kuoren yläpuolesta syntyy [[taivaankansi]] ja munan alaosasta [[litteä maa|maa]], keltuaisesta tai valkuaisesta tulee aurinko, munan kirjavuudesta tähdet ja munan muista osista muita maailman asioita. Joissain runoissa Väinämöinen käskee munan eri osien siirtyä maailmankaikkeuden osiksi, eli jotkut ovat käsittäneet Väinämöisen maailman luojaksi. Esimerkiksi:
[[Tiedosto:Joutsenen kalliokuva.jpg|thumb|upright=0.5|Joutsen ja muna. Piirros karjalaisen kalliopiirroksen mukaan.]]
{{Sitaatti|Niin he'än sanuo soatto: Mi munass' ylini puoli,<br>
===Tulen synty===
{{Pääartikkeli|[[Tulen iskentä]]}}
Tulen syntyä on selitetty siten, että jumalolento tai -olennot, kuten [[Ukko ylijumala]], on [[tulen iskentä|iskenyt tulta]] aseellaan tai erilaisista esineistä. Esineet ovat voineet olla esimerkiksi [[Kokko (Kalevala)|Kokon]] sulkia. Eräässä tarinassa ukon iskemä tuli putoaa taivaasta [[tulikipuna|kipunana]] [[Aluen järvi|Aluen järveen]], maahan tai [[manala]]an asti ja sytyttää metsiä palamaan. Kytevästä metsäpalosta on ihminen saanut ensimmäisen tulen. Tulen syntyä on luettu esimerkiksi palovammoja hoidettaessa.
[[Tiedosto:Lightning8 - NOAA.jpg|thumb|Salama nähtiin kertomuksissa tulen synnyttäjänä.]]
{|
87 101

muokkausta