Ero sivun ”Lasse Johansson” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Derby (keskustelu | muokkaukset)
typo fix x 2
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
 
Johanssonin vanhemmat olivat veturinlämmittäjä Antti Konsta Johansson ja Siiri Sofia Verho ja puoliso Helinä Tellervo Kellberg. Hän aloitti mäkihypyn [[Kouvola]]n 30 metrin mäessä ja edusti [[Kouvolan Hiihtoseura]]a. Hänen menestyksellisin kautensa kilpailijana oli 1940-luvulla, vuonna 1944 hänestä tuli sekä Suomen mestari että [[Ounasvaara]]n kisojen mäkihypyn voittaja. Vielä 1946 hän tuli Suomen mestaruuskisoissa hopealle. Kansainvälistä menestystä Johanssonille ei silti juuri kertynyt ja hänen uransa katkesi loukkaantumiseen [[Moskova]]n kisoissa 1954. Mäkihypyn valmennukseen Johansson paneutui 1950-luvulla, hän suoritti liikunnanohjaajan tutkinnon ja toimi [[Suomen Hiihtoliitto|Suomen Hiihtoliiton]] mäkihyppyvalmentajana. Hän valmensi suomalaishyppääjiä etunojatekniikkaan, vastapainona varsinkin norjalaisten tuolloin suosimalle käsien pyörittämiselle ilmalennon aikana. Hänen ansiostaan etunojatekniikassa kehittyi vallitsevaksi käytännöksi käsien pitäminen lähellä vartaloa eikä sivuille tai eteen ojennettuina. [[Esko Mömmö]] ja [[Hemmo Silvennoinen]] olivat hänen valmentaminaan tämän tyylin edelläkävijöitä. Hänen valmentamansa hyppääjät ottivat kaksoisvoitot maailmanmestaruuskisoissa Falunissa 1954 ja Lahdessa 1958 sekä [[Talviolympialaiset 1956|talviolympialaisissa Cortinassa]] 1956. Johansson myös ideoi kesäharjoitteluun vesimäen, jota käytettiin ennen muovimäkien aikakautta. Valmentamisesta Johansson luopui vuonna 1960.<ref name="kb4"/>
Vuosina 1958-1982 hän toimi Kouvolan Ammattikoulun liikuntakasvatuksen ja terveysopin opettajana. Vanhat sota-ja urheiluvammat lyhensivät työuraa. Hänen valmennusuransa jatkui Kouvolan ammattikoululla ja hänen ohjauksessaan koulun joukkueet voittivat ammattikoulujen Suomen mestaruudet jalkapallossa, lentopalossa ja koripallossa vuosina 1967 - 1969
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}