Ero sivun ”Mario Bonnard” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+kuva |
p Lisätty nimiä |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Bonnard attore.jpg|thumb|right|Mario Bonnard 1920-luvulla]]
'''Mario Giuseppe Maria Bonnard''' ([[24. joulukuuta]] [[1889]] [[Rooma]] – [[22. maaliskuuta]] [[1965]] Rooma) oli [[italia]]lainen elokuvanäyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja.
==Elokuvaura==
Mario Bonnard aloitti uransa näyttelijänä [[Ambrosio Film]]illä vuonna 1911. Hänen tunnetuin roolinsa oli elokuvassa ''[[Ma l’amor mio non muore!]]'' (”Mutta rakkauteni ei kuole!”, 1913), joka teki hänestä yhden italialaisen [[mykkäelokuva]]n suurimmista tähdistä. Vuodesta 1917 lähtien Bonnard toimi myös ohjaajana työskennellen välillä [[Ranska]]ssa ja [[Saksa]]ssa. Hänen ensimmäisiä äänielokuviaan oli ''[[Varastettu ääni]]'' (''Tre uomini in frak'', 1932), joka tunnetaan De Filippon veljesten ja [[Assia Noris]]in elokuvadebyyttinä.<ref>Moliterno, s. 44–45.</ref>
Bonnardin myöhempiä ohjaustöitä olivat kaksi suosittua [[melodraama]]a, [[Cesare Zavattini]]n ja [[Federico Fellini]]n käsikirjoittama ''Avanti c’è posto'' (1942) sekä [[Campo de’ Fiori (elokuva)|''Campo de’ Fiori'']] (1943), joka oli [[Anna Magnani]]n ensimmäisiä merkittäviä elokuvia. Ohjaajan viimeisiin teoksiin kuuluva [[peplum]]elokuva ''[[Pompeijin viimeiset päivät (vuoden 1959 elokuva)|Pompeijin viimeiset päivät]]'' muistetaan lähinnä siitä, että sen viimeisteli nuori [[Sergio Leone]].<ref>Moliterno, s. 45.</ref>
| |||