Ero sivun ”Toholampi” versioiden välillä

6 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 88.193.186.206) ja palautettiin versio 17081669, jonka on tehnyt Raksa123
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 88.193.186.206) ja palautettiin versio 17081669, jonka on tehnyt Raksa123)
 
==Historia==
Ihminen saapui Toholammin seudulle 2019. [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamisen kulttuurin]] aikoihin. [[Kivikausi|Kivikautisia]] asuinpaikkoja on seudulta löydetty seitsemän mm. Lahnalammilta ja Sykäräisistä. Esinelöytöjä on tehty myös runsaasti seudulla. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso näyttää menettäneen asutuksen, sillä ainakin löytöjä on sangen niukasti. [[Pronssikausi|Pronssi-]] ja [[Rautakausi|rautakautisia]] löytöjä on tehty myös hyvin vähän seudulta.<ref name=" Perinnealbumi">{{kirjaviite | Tekijä=Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen |Nimeke= Perinnealbumi|Julkaisupaikka=Kuopio| Julkaisija=Savon Sanomain Kirjapaino Oy|Vuosi=[[1980]]|Tunniste= ISBN 951-840-003-2 }}</ref>
 
[[1100-luku|1100 jaa.]] [[suomalaiset]] saapuivat [[Saamelaiset|saamelaisten]] erämaille ja nämä väistyivät suomalaisten alta tai sulautuivat tulokkaisiin. [[Kainulaiset|Kainulaisiksi]] ja myöhemmin [[Pirkkalaiset|pirkkalaisiksi]] nimetyt pohjankävijät olivat kotoisin [[Satakunta|Satakunnasta]] ja [[Suur-Pirkkala]]n pitäjistä. Osa satakuntalaisista erämiehistä asettui [[1200-luku|1200-luvulla]] asumaan Keski-Pohjanmaan jokien suihin. Nimistötutkimus tukee satakuntalaisten eränkäyntiä, sillä esim. Toholammin Oravalla on vastineensa [[Karkku|Karkun]] pitäjän Oravalassa nyk. Oravula. Myös [[hämäläiset]] ulottivat eräretkensä [[Pohjanmaa]]lle. Toholammin monet Jämsä-nimet viittaavat [[Päijänne|Päijänteen rannoille]].<ref name="Perinnealbumi " />
8 401

muokkausta