Ero sivun ”Loistelamppu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) p kh. m |
hävitys |
||
Rivi 1:
{{lähteetön}}
[[Kuva:Fluorescent_Light.svg|thumb|250px|Loistevalaisimen osat:<br />A: Loisteputki<br />B: Virtalähde<br />C: Sytytin<br />D: [[Kaksoismetalli|Bimetallinen]] [[termostaatti]]<br />E: [[Kondensaattori]]<br />F: [[Elektrodi]]t<br />G: [[Kela_(komponentti)#Kuristimet_ja_reaktorit|Kuristin]]]]
'''Loistelamppu''' tai '''loisteputki''' on matalapaineinen [[purkauslamppu]]. Loistevalaisin koostuu loistelampusta, sytyttimestä ja [[Kela_(komponentti)#Kuristimet_ja_reaktorit|kuristimesta]].
Rivi 11 ⟶ 9:
Putken päissä olevat kuumennus (hehku) -vastukset erittävät elektroneja. Näin sytytyspurkaus voi tapahtua pienemmällä jännitteellä.
Loisteputken sisäpinta on päällystetty [[Fluoresenssi|fluoresoivalla]] materiaalilla, joka muuttaa [[elohopea]]höyryn synnyttämän [[UV-säteily]]n ([[luminesenssi]]n) [[Valo|näkyväksi valoksi]]. Loisteputken sisäpinnassa olevan loisteaineen koostumus vaihtelee valon laadun ja sävyn mukaan. Loistelamppujen värisävyvalikoima on laaja ulottuen hehkulampun kellertävästä taivaan sinertävään. Yleisimmät [[värilämpötila]]t Suomessa ovat 3000 ja 4000 K. Myös värillisiä ja erikoissävyisiä lamppuja on saatavana.
Loistelamppujen perinteisten magneettisten kuristinten aiheuttama näkymätön 100 Hz välkyntä saattaa lisätä virheitä keskittymistä vaativassa työssä sekä aiheuttaa päänsärkyä tai silmien rasittumista. Käytettäessä elektronisilla liitäntälaitteilla – [[hakkuriteholähde|hakkureilla]] – varustettuja valaisimia tätä ongelmaa ei ole.
Toimimaton loisteputki on sisältämänsä elohopean takia [[ongelmajäte|vaarallista jätettä]] ja se tulee palauttaa palautuspisteeseen, joita on suurempien kauppojen yhteydessä.<ref>[https://lampputieto.fi/kerayspisteet/ Kierrätä ja lajittele lamput oikein] Lampputieto</ref>
== Historia ==
Rivi 24:
Lämpeneminen höyrystää putkessa olevan [[elohopea]]n. Koska virta kulkee myös kuristimen kautta, sen rautasydämeen muodostuu [[magneettikenttä]]. Jonkin ajan kuluttua kaksoismetallikärjet jäähtyvät ja avautuvat. Tällöin kuristimen magneettikenttä purkautuu muodostaen kuristimeen korkean jännitteen (ks. [[Kela_%28komponentti%29|kuristimen/kelan toimintaperiaate]]), joka aiheuttaa sähköpurkauksen loisteputkessa, ja lamppu syttyy. Loisteputken sisällä elohopea kaasuuntuu ja virtapiiri kulkee tämän jälkeen loisteputken läpi. Nyt kuristimen tehtävänä on rajoittaa virran kulku sopivaksi.
Loisteputken toimintajännite on n. 60–120
Elektroniset liitäntälaitteet muuttavat syöttöjännitteen loisteputkelle sopiviksi jännitteiksi. Pääsääntöisesti ne syöttävät hehkuille omat ja
Elektronisten liitäntälaitteiden etuina magneettisiin kuristimiin verrattuna ovat korkea hyötysuhde, parempi loisteputken valotehokkuus, värinätön valo, [[Siniaalto|sini]]muotoinen ottovirta, vilkkumaton syttyminen ja lamppujen pidempi elinikä.
Rivi 34:
== Energiansäästölamppu ==
{{Pääartikkeli|[[Energiansäästölamppu]]}}
Energiansäästölamput ovat pieniä loisteputkivalaisimia, joissa on integroituna elektroninen kuristin. Elektroninen kuristin toimii siten, että se muuttaa verkkosähkön taajuuden 50 hertsistä 20 kilohertsiin. Suurella taajuudella saavutetaan n. 20
== Katso myös ==
| |||