Avaa päävalikko

Muutokset

1 257 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p
Käyttäjän 217.152.116.146 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Crt tekemään versioon.
Kenraalimajuri Armfeltin kirjeen mukaan venäläiset olivat kulkeneet ennen ja jälkeen Viipurin valtauksen ihmisiä ryöstellen ja rakennuksia polttaen monilla paikkakunnilla.<ref>Rauta, s. 35</ref> Venäläiset hävittivät järjestelmällisesti Viipurin ja Kymijoen välisen alueen, jotteivät suomalaiset joukot saisi sieltä elintarvikkeita.<ref name="juva">Juva, Suomen kansan historia 3, s. 127</ref>
 
===Rutto===
moikikkeli
Isonvihan aikana suomalaisia hävitti myös [[rutto]] eli paiserutto (”[[musta surma]]”), jota aikalaiset kutsuivat ''isoksi kuolemaksi''. [[Tallinna]]ssa oli tuolloin [[Aasia]]sta saapunut ruttotautiepidemia, minkä johdosta oli määrätty kaikille sieltä tuleville matkustajille pakollinen kuuden viikon karanteeni. Kerrotaan, että Tallinnassa salaa käynyt ja karanteenimääräyksen kiertänyt Kyminkartanon Kaukolan kylässä asunut talonpoika olisi tuonut ruton Suomeen. Rutto vaikutti Etelä- ja Lounais-Suomessa. Turussa kaupunkilaiset heittivät ikkunoista ulos kaduille ruttoon kuolleita ihmisiä ja toisinaan niitäkin, jotka eivät olleet vielä tautiin kuolleet. Tämän johdosta [[Suomen kenraalikuvernööri]], kreivi [[Karl Nieroth]] määräsi jälkimmäisen teon tehneet ihmiset pantavaksi kaakinpuuhun ja ankarasti ruoskittavaksi; varakkaat tosin pääsivät sadan hopeataalarin sakolla. Turussa kuoli noin kolmannes väestöstä, 2&nbsp;000 henkeä. Helsinkiin rutto saapui 9. lokakuuta 1710. Sen seurauksena kaupungin 1&nbsp;800 asukkaasta kuoli lokakuussa noin 309 ja marraskuussa 279. Joulukuuhun mennessä ruttoon oli kuollut 10&nbsp;000 ihmistä.<ref>Rauta, s. 41–43</ref><ref>Juva, Suomen kansan historia 3, s. 125</ref>
 
===Sotilashallinto 1714–1717===