Juutalaiset jaetaan kahteen ryhmään, [[Aškenasijuutalaiset|aškenasijuutalaisiin]] ja [[Sefardijuutalaiset|sefardijuutalaisiin]]. Aškenasijuutalaisuus syntyi [[Saksa]]ssa ja [[Ranska|Pohjois-Ranskassa]] ja levisi sieltä Itä-Eurooppaan ja Pohjois-Eurooppaan. Sefardijuutalaisuus syntyi [[Iberian niemimaa]]lla ja levisi sieltä karkotuksen myötä 1400-luvun lopulla muualle [[Välimeri|Välimeren]] seudulle ja [[Hollanti]]in. Aškenasijuutalaisuus ja sefardijuutalaisuus eroavat toisistaan joiltain osin muun muassa rituaalien suhteen.<ref name="partridge-107">Partridge 2006, s. 107–109.</ref>
Uskonnollinen juutalaisuus voidaan jakaa erilaisiin suuntauksiin. [[Reformijuutalaisuus]] (eli liberaalijuutalaisuus tai progressiivinen juutalaisuus) sai alkunsa 1800-luvun alun Saksassa. Se pyrki sopeuttamaan juutalaisuutta ja sen selitystä uuteen aikaan ja vapaamieliseen länsimaiseen ajatteluun. [[Ortodoksijuutalaisuus]] vastustaa uudistuksia. Se voidaan jakaa ääriortodoksiseen ja uusortodoksiseen liikkeeseen. [[Haredi]]t kuuluvat vanhoillisimpiin uusortodokseihin. 1700-luvulla Puolassa syntynyt [[Hasidismi|hasidistinen]] herätysliike voidaan nykyisin lukea ääriortodokseihin. [[Konservatiivinen juutalaisuus|Konservatiivijuutalaiset]] ovat vanhoillisempia kuin reformijuutalaiset mutta uudistusmielisempiä kuin ortodoksit. [[Humanistinen juutalaisuus]] ja [[rekonstruktionistinen juutalaisuus]] ovat uusia Yhdysvalloissa perustettuja maallistuneita suuntauksia.<ref name="partridge-107" />
