Ero sivun ”Objektiivisuus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p turha välilyönti |
Tämä kuulostaa paremmalta korjatkaa takaisin jos olen väärässä Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee tieteessä vaadittua objektiivisuutta. Objektiivisuuden muista merkityksistä kerrotaan [[Objektiivisuus (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
'''Objektiivisuus''' tarkoittaa [[subjektiivisuus|henkilökohtaisesta]] näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}} Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0</ref> Objektiivisuus on eräs [[tiede|tieteen]] tunnusmerkki. Ajatus objektiivisuudesta voi nojata siihen, että on olemassa yksi, [[ihminen|ihmisten]] henkilökohtaisista näkemyksistä
Objektiivisuusperiaatteen tavoitteena on varmistaa se, että tutkija ei vaikuta tutkimuksen kohteeseen, vaan lopputulos perustuu ”tutkijan ja tutkittavan aitoon vuorovaikutukseen”. Tämä varmistetaan sillä, että:
Rivi 11:
Tieteenfilosofi [[Thomas Kuhn]]in mukaan objektiivisuus tieteessä riippuu tiedeyhteisössä vallitsevasta paradigmasta, joka säätelee metodologiaa, esittelee legitiimit tutkimusongelmat ja kertoo tieteellisessä teoriassaan millainen tutkittava todellisuus on. Paradigman vaihtuessa tutkittava todellisuus eli maailmakin muuttuu. Kuhnin mukaan tieteessä ei voida tavoittaa ihmisestä riippumatonta todellisuutta, koska havainnot ovat aina teoriasidonnaisia. <ref> Kuhn, Thomas (1994). ''Tieteellisten vallankumousten rakenne''. Art House Oy
</ref>
== Katso myös ==
|