Ero sivun ”Antti Penjami Mäkikylä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MSi (keskustelu | muokkaukset) Aiheesta lisää :Pikku-Ahvenisto |
pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 5:
Mäkikylä oli mukana monissa hankkeissa: Hän oli keskeinen hahmo raittiusseurassa, kunnanvaltuustossa, Suomalaisuuden liitossa ja työväenyhdistyksessä. Hän osallistui Ylöjärven Säästöpankin perustamiseen, osti kiinteistön Ylöjärven ensimmäiselle [[Osuusliike Voima]]lle ja käynnisti Ylöjärven Raittiusyhdistyksen rakennushankkeen [[Saurio (talo)|Saurion seurantalon]] rakentamiseksi. Mäkikylä oli myös ensimmäinen ylöjärveläinen työnantaja, joka ryhtyi soveltamaan palkollisilleen kahdeksan tunnin työaikaa.
Asuinpaikaksi perheelleen Mäkikylä rakennutti Ahveniston tilan pienen metsäjärven rannalle. Arkkitehti [[Paavo Uotila]] suunnitteli jugendtyylisen rakennuksen, joka valmistui 1906. Rakennusta laajennettiin 1914 arkkitehti [[Wivi Lönn]]in suunnittelemalla keittiö-kirjasto-osalla. Päärakennuksen sisustuksen, ornamenttien ja kalusteiden suunnittelussa oli tärkeä rooli professori, taidemaalari [[Gabriel Engberg]]illä.
Vuonna 1918 punaisten vetäydyttyä Ylöjärveltä Mäkikylä haettiin valkoisten paikalliseen sotaoikeuteen, mutta vapautettiin kuulustelujen jälkeen syyttömänä. Huhtikuun 7. päivänä kaksi sotilaspukuista miestä haki hänet uudelleen sotaoikeuden istuntoon seuraintalolle ja seuraavana päivänä saattomies lähti kuljettamaan Mäkikylää lisäkuulusteluihin Tampereelle. Samana päivänä 44-vuotias Mäkikylä löydettiin ammuttuna Tohlopin lammen rantametsästä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1311139?page=4&term=Mäkikylä&term=Mäkikylän&term=Mäkikylään&term=Mäkikylää
Hänen vaimonsa ja kolme lastaan, joista pienin oli vasta 2-vuotias, jäivät asumaan Ahveniston tilalle.
| |||