Nationalismin voi laajasti määritellä käsitykseksi, että kansakunta on poliittisen järjestäytymisen keskeinen periaate. Sellaisenaan se perustuu kahteen ydinolettamukseen. Ensinnäkin, ihmiskunnan katsotaan olevan luonnostaan jakautunut erillisiin kansakuntiin. Toisekseen,Toiseksi katsotaan että kansakunta on sopivin ja ehkä jopa ainoa laillinen poliittisen vallan yksikkö. Klassinen poliittinen nationalismi on sen vuoksi pyrkinyt saattamaan valtionrajat yhteneväiseksiyhteneväisiksi kansakunnankansakuntien rajojen kanssa. Kansallisvaltiossa [[kansallisuus]] ja [[kansalaisuus]] vastaavat siis toisiaan.<ref name=heywood-168>Heywood 2012, s. 168.</ref> Nationalistit ajattelevat, että [[kansallisvaltio]] on poliittisen järjestymisen korkein ja toivottavin muoto, sillä se tarjoaa sekä kulttuurisen koheesion että poliittisen yhtenäisyyden. Nationalismi ei kuitenkaan aina liity [[separatismi]]in, sillä joillekin nationalistisille kansoille, kuten [[Baskit|baskeille]], voi riittää poliittinen [[itsehallinto]] ilman itsenäistä valtiotakin.<ref>Heywood 2012, s. 179.</ref>
Nationalismin muotoja ovat poliittinen, kulttuurinen ja etninen nationalismi.
