Ero sivun ”Jääkäripataljoona 27” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Jääkärit Suomen sisällissodassa: - selkeämpi viitata asiaan suoraan sen tunnetuimmalla nimellä |
→Pataljoonan paluu Suomeen: laiva |
||
Rivi 51:
== Pataljoonan paluu Suomeen ==
[[Kuva:Jaakarit vaasan torilla.jpg|thumb
Lokakuusta 1917 lähtien alettiin Suomeen lähettää – aiempien yksittäisten värvärien, "pommarien" ja etappimiesten ohella – 5–23 miehen vahvuisia komennuskuntia ”vapaussotaa valmistelemaan”, kuten ''Jääkärit maailmansodassa'' (1933) ilmaisee. Erikoiskoulutusta ja komennuskuntien lähettämistä varten oli perustettu Polangenin komennuskunta ([[Sprengkommando Polangen]]).
Rivi 57:
Epäselvässä tilanteessa tyytymättömyys kasvoi pataljoonassa. Pfadfinder-päällystön ja miehistön suhteet kiristyivät; tietoa Suomen tapahtumista saatiin niukasti, vaikka kirjeet jo kulkivatkin.
Jännite erityisesti vasemmistolaisittain ajattelevien rivimiesten ja päällystön välillä tiivistyi. Miehistön joukossa perustettiin komiteoita, joita pataljoonan johto ei hyväksynyt, vaan piti niitä ”sotamiesneuvostoina”. Tämä konflikti aiheutti sen, että osaa jääkäreistä ei päästetty palaamaan Suomeen yhtä aikaa muiden kanssa ja
▲[[Kuva:Jaakarit vaasan torilla.jpg|thumb|400px|Jääkäriparaati Vaasassa helmikuussa 1918, joukot tarkastaa Vaasan torilla kenraali Mannerheim.]]
Jääkärien pääjoukko, 700 miestä, saapui Vaasaan [[25. helmikuuta]] [[1918]] [[S/S Arcturus|S/S Arcturuksen]] tuomana<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Bruun, Staffan | Otsikko=När Mannerheim räknade timmar | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=4.2.2018 | www=http://www.hbl.fi/artikel/nar-mannerheim-raknade-timmar/ }}</ref> – kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäiset vapaaehtoiset olivat saapuneet Lockstedtin leirille. Pataljoona astui Suomen kamaralle Vaasan [[Vaskiluoto|Vaskiluodossa]]. Vaasan Hovioikeudenpuiston reunaan pystytettiin myöhemmin tapahtumasta muistuttava jääkäripatsas.
Viimeisen kerran pataljoona oli koossa Vaasan torilla [[26. helmikuuta]] [[1918]]. Jääkärit itse olisivat halunneet taistella yhtenäisenä iskuosastona. Päämaja ei kuitenkaan sallinut arvokkaiden, koulutettujen miesten tuhlailevaa käyttöä miehistönä vaan hajotti pataljoonan.
| |||