Ero sivun ”Taras” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Ohjaus sivulle Taranto |
Ak: Poistettu ohjaus sivulle Taranto Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
||
Rivi 1:
{{Arkeologinen kohde
| nimi = Taras
| alkuperäinen nimi = {{polytoninen|Τάρας}}
| kuva = Taras Doric columns.jpg
| kuvateksti = Taraksen Poseidonin temppeliksi oletetut rauniot nykyisessä Tarantossa.
| karttatekstin asettelu =
| karttapohja = Italia
| valtio = [[Italia]]
| paikkakunta = [[Taranto]], [[Taranton maakunta|Taranto]], [[Apulia]]
| korkeus =
| pinta-ala m2 =
| pinta-ala km2 =
| tyyppi = kaupunki
| ajanjakso = n. 708/706 eaa.–
| huippukausi = n. 600–200-luvut eaa.
| kulttuuri = [[antiikki]]
| valtakunta =
| keskuskaupunki =
| alue = [[Magna Graecia|Suur-Kreikka]]
| latd = 40
| latm = 28
| lats = 15
| latNS = N
| longd = 17
| longm = 14
| longs = 13
| longEW = E
| hansen = 71
| pleiades = 442810
}}
'''Taras''' ({{k-grc|Τάρας}}), [[Rooman valtakunta|roomalaisella]] kaudella '''Tarentum''' ([[latinan kieli|lat]].), oli [[antiikki|antiikin]] aikainen kaupunki ja [[polis|kaupunkivaltio]] (''polis'') [[Magna Graecia|Suur-Kreikassa]] eli Magna Graeciassa nykyisen [[Italia]]n alueella.<ref name="Hansen">{{Kirjaviite | Tekijä=Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine | Kappale=71 Taras | Nimeke=An Inventory of Archaic and Classical Poleis | Selite=An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 0-19-814099-1}}</ref><ref name="PECS">{{PECS | Kirjain=T | Ryhmä=1 | Nimi=taras | Nimeke=TARAS later Tarentum (Taranto) Apulia, Italy}}</ref><ref name="Smith">{{SmithDGRG | Nimi=T.tarentum-geo | Nimeke=Tarentum}}</ref> Se on kehittynyt nykyiseksi [[Taranto]]n kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.<ref name="Pleiades">{{Verkkoviite | Osoite=https://pleiades.stoa.org/places/442810 | Nimeke=Taras | Julkaisu=Pleiades | Viitattu=1.2.2018}}</ref>
Taras oli Suur-Kreikan merkittävimpiä [[antiikin Kreikka|kreikkalaisia]] siirtokuntia ja tärkeä satama- ja kauppapaikka. Se perustettiin 700-luvun eaa. lopulla ja kukoisti aina siihen saakka, kun [[Rooman valtakunta|Rooma]] valtasi sen vuonna 272 eaa. Kaupunki oli olemassa myös roomalaiskaudella, jolloin se tunnettiin Tarentumin nimellä.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
== Maantiede ==
Taras sijaitsi siitä nimensä saaneen [[Tarantonlahti|Taraksenlahden]] (''Tarantinos kolpos'', {{polytoninen|Ταραντῖνος κόλπος}}, lat. ''Tarentinus Sinus'') eli nykyisen Tarantonlahden pohjoisrannalla. Kaupungin [[akropolis]] eli yläkaupunki oli rakennettu rannikolle pienelle niemelle, joka oli nykyisin nimellä Mare Piccolo tunnetun pienen lahden tai laguunin suulla, toisin sanoen nykyisen Taranton vanhankaupungin paikalla. Nykyisin niemenkärki muodostaa saaren, sillä sen poikki kaivettiin keskiajalla kanava vanhankaupungin itäpuolitse, mutta antiikin aikana akropoliilta oli yhteys mantereelle kapean kannaksen kautta. On kuitenkin mahdollista, että kaupunkia perustettaessa se oli alun perin saarella. Myöhemmin kaupunki laajeni huomattavasti niemeltä kaakkoon ympäröivälle tasangolle Taranton nykyisen uuden kaupungin (''Città Nuova'') alueelle.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Laguunilahti toimi kaupungin sisempänä satamana. Se oli suojainen ja koko lähirannikon paras satamapaikka, millä oli suuri merkitys koko kaupungille. Meren puolella sijaitsi ulompi satama ja sen edustalla sitä suojanneet Khoirades-saaret, nykyiset Isola di San Pietro ja Isola di San Paolo. Taras-joki, josta kaupunki sai nimensä, on yhdistetty noin 6,5 kilometriä länteen sijaitsevaan jokeen, jonka nimi on edelleen Tara (myös Fiume di Terra). Toinen merkittävä joki alueella oli Galaisos, joka laski satamalahden pohjoisosaan. Se tunnettin myös [[Sparta]]n [[Evrótas|Eurotakseen]] viittaavasti nimellä Eurotas. Muita lähialueen antiikin aikaisia paikkoja olivat Aulon-kukkula, joka tunnettiin erinomaisesta [[viini antiikin Kreikassa|viinistään]], sekä Satyrion, joka toistuu usein paikannimenä kaupungin yhteydessä antiikin kirjallisuudessa, mutta jonka kohde on epäselvä. Taras tunnettiin antiikin aikana hyvästä ilmastostaan ja hedelmällisestä maaperästään.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Roomalaisella kaudella Tarentum luettiin osaksi [[Calabria]]n provinssia.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
== Historia ==
=== Esihistoria ===
Myöhemmän kaupungin läheltä on löydetty [[neoliittinen kausi|neoliittisen kauden]] talojen jäänteitä sekä hautoja, mikä osoittaa paikan olleen asutettu jo tuolloin. Paikalta on löydetty myös merkkejä [[pronssikausi|pronssikautisesta]] asutuksesta, mukaan lukien [[mykeneläinen kulttuuri|mykeneläisen kauden]] keramiikkaa, sekä varhaisen [[rautakausi|rautakauden]] asutuksesta. Varhaisimpien rautakautisten asuttajien oletetaan olleen [[iapygit|iapygejä]], jotka käyttivät oman keramiikkansa lisäksi kreikkalaista keramiikkaa. Nämä asuivat seudulla ennen kreikkalaisten siirtokuntalaisten tuloa.<ref name="PECS"/>
=== Arkaainen kausi ===
Taras perustettiin [[Sparta]]n siirtokuntana noin vuonna 708–706 eaa., joitakin vuosia alueen [[akhaia]]laisten siirtokuntien [[Sybaris|Sybariin]] ja [[Kroton]]in jälkeen. Siirtokuntalaisten johtajaksi mainitaan Falanthos. Perustajien kerrotaan olleen äpärinä syntyneitä nuoria miehiä, jotka tunnettiin nimellä Partheniai. Nämä olivat syntyneet spartalaisten naisten ja [[helootit|heloottien]] laittomasta suhteesta sillä aikaa, kun naisten aviomiehet olivat sotimassa [[ensimmäinen messenialaissota|ensimmäisessä messenialaissodassa]]. Koska miehille ei myönnetty kansalaisoikeuksia, nämä yrittivät ensin kansannousua ja sen epäonnistuttua lähtivät etsimään onneaan uuteen maahan. Kehotuksen siirtokunnan perustamisesta antoi [[Delfoin oraakkeli]].<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria 8.21, 15.66; Strabon: ''Geografia'' 6.3.2.</ref><ref name="Pausanias">Pausanias: ''Kreikan kuvaus'' 10.10.6–8.</ref>
[[Tiedosto:Bronze Nike striding forwards, made in Taranto, Italy, about 500 BC, Winning at the ancient Games, British Museum (7667177546).jpg|pienoiskuva|vasen|[[Nike]]ä esittävä pronssiveistos Taraksesta, n. 500 eaa. [[British Museum]].]]
Siirtokunta sijaitsi alun perin ilmeisesti joitakin kilometrejä etelämpänä ja siirtyi sittemmin myöhemmälle paikalleen. Kreikkalaisten kerrotaan voineen asuttua seudulle vaivatta, ja olleen hyvissä väleissä alkuperäisasukkaiden kanssa. Kaupungin nimi saattoi olla peräisin seudun varhaisemmilta asukkailta, ja se viittasi samannimiseen pieneen jokeen alueella. Kuten yleensä, kreikkalaiset selittivät nimen kuitenkin tulleen samannimisestä [[eponyymi heeros|heeroksesta]], joka olisi ollut [[Poseidon]]in ja paikallisen [[nymfi]]n poika. Taraksella oli kaupungissa heeroskultti, ja hänet yhdistettiin usein perustajana Falanthokseen.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/><ref name="Pausanias"/> Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä ''Tarantinos'' ({{polytoninen|Ταραντῖνος}}), myöhemmin latinaksi ''Tarentinus''.<ref name="Smith"/>
Muiden Suur-Kreikan kreikkalaiskaupunkien tavoin myös Taraksen varhaisesta historiasta ensimmäisen kahdensadan vuoden ajalta tiedetään antiikin lähteiden perusteella vain vähän. Kaupunki vaikuttaa kuitenkin nousseen kukoistavaksi ja vauraaksi, vaikkakin jäi tässä pitkään akhaialaisten naapuriensa varjoon. Kaupunki sai alueella johtoaseman vasta myöhemmin. Kaupungin vauraus oli sen hyvien maanviljelyolosuhteiden ja kaupankäynnin ansiota. Vaikkakaan alue ei sopinyt yhtä hyvin viljan viljelyyn kuin läheisten [[Metapontion]]in ja [[Siris|Siriin]] alue, se sopi hyvin oliivinviljelyyn, ja sen laidunmaat tuottivat arvostettua villaa. Rannikko tunnettiin myös merenelävistään. Niihin kuului myös [[purppura|punapurppura]]a tuottanut [[murex]], ja kaupungin purppuraa pidettiin parhaana heti [[Tyros|Tyyroksen]] jälkeen. Kaupunki oli myös hyvän satamansa ansiosta koko Suur-Kreikan merkittävin satamapaikka ja kaupan keskus. [[Herodotos|Herodotoksen]] kertoma tarina [[Arion]]ista osoittaa Taraksella olleen laajat kauppasuhteet [[Korintti]]in jo [[Periandros|Periandroksen]] aikana n. 625–585 eaa.<ref name="Smith"/><ref>Herodotos: ''Historiateos'' 1.24.</ref>
500-luvun eaa. lopulla Taraksessa tiedetään olleen kuningas Spartan mallin mukaisesti. Tuolloin kuninkaana tiedetään olleen Aristofilides.<ref name="PECS"/><ref>Herodotos: ''Historiateos'' 3.136.</ref> Muissa Suur-Kreikan kaupungeissa vaikuttaneilla, myös poliittisia muutoksia aikaansaaneilla [[pythagoralaisuus|pythagoralaisilla]] ei näytä olleen Taraksessa yhtä suurta vaikutusta kuin muualla. [[Pythagoras|Pythagoraan]] oppilaisiin kuului kuitenkin useita taraslaisia, eikä kaupunki varmaankaan välttynyt täysin näiden vaikutukselta.<ref name="Smith"/><ref>Iamblikhos: ''Pythagoraan elämä'' 262, 266; Porfyrios: ''Pythagoraan elämä'' 56.</ref>
Taraksen laajennettua alueitaan ajan kuluessa se joutui ristiriitoihin seutua asuttaneiden ei-kreikkalaisten heimojen [[messapit|messapien]] ja [[peuketit|peuketien]] kanssa, mikä johti myös sotiin. Kaupunki sai näistä sotavoittoja, joiden kunniaksi se pystytti [[Delfoi]]hin kaksi muistomerkkiä, ja valloitti messapien kaupungit yksi toisensa jälkeen.<ref name="Smith"/><ref name="PECS"/>
=== Klassinen kausi ===
Vuonna 473 eaa. Taras kärsi kuitenkin suuren tappion barbaareja vastaan yhdessä [[Rhegion]]in kanssa. Tämä on kaupungin historian ensimmäisiä tapahtumia, joiden ajankohta tiedetään tarkasti. Herodotos kutsui tappiota suurimmaksi minkään kaupungin kokemaksi miestappioksi, josta hän oli tietoinen, mainitsematta kuitenkaan lukumääriä. Koska tappio koski ennen kaikkea yläluokkaa, tämä johti samalla vallankumoukseen ja [[aristokratia|aristokraattisen]] hallinnon vaihtumiseen [[antiikin demokratia|demokratiaksi]]. Muutoin tappiolla ei vaikuta olleen pitkäkestoista vaikutusta kaupungin menestykseen.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/><ref>Herodotos: ''Historiateos'' 7.170; Diodoros Sisiliainen: ''Maailmanhistoria'' 11.52; Aristoteles: ''Politiikka'' 5.3, 6.5.</ref>
Taras oli suurimmassa kukoistuksessaan 400-luvun eaa. puolessa välissä Krotonin taannuttua, ja siitä tuli alueen vauraimpia ja vahvimpia kaupunkeja. Noin vuonna 433–432 eaa. Taras vastusti [[Thurioi]]n aikomuksia ottaa noin vuonna 550–510 eaa. tuhotun Siriin alue eli Siritis valtaansa. On epäselvää, miksi Taras pystyi vaatimaan kyseistä aluetta itselleen, koska Metapontionin alue sijaitsi Siritiin ja Taraksen välissä. Joka tapauksessa kiista johti sotaan Thurioin kanssa. Lopulta kaupungit tekivät sopimuksen, ja perustivat alueelle yhdessä [[Herakleia (Siris)|Herakleian]] siirtokunnan vuonna 432 eaa. Virallisesti sitä pidettiin kuitenkin Taraksen siirtokuntana.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
[[Tiedosto:Obole en argent représentant des canthares.jpg|pienoiskuva|Taraksen lyömä raha, n. 330–302 eaa. Kuvituksessa [[kantharos|kantharoksia]].]]
[[Tiedosto:CngcoinsCALABRIA, Tarentum. Circa 302 BC910682.jpg|pienoiskuva|Taraksen lyömä raha, n. 302 eaa. Kuvituksessa ratsastava ja itsensä seppelöivä nuorukainen sekä delfiinillä ratsastava heeros Taras tai Falanthos.]]
[[Tiedosto:Tarentum Hannibal.jpg|pienoiskuva|Taraksen lyömä raha, 212–209 eaa. Sama kuvitus kuin edellä, mutta nyt nuorukainen seppelöi hevosensa.]]
[[Antiikin Ateena|Ateenan]] [[Sisilian sotaretki|Sisilian sotaretken]] aikaan [[peloponnesolaissota|peloponnesolaissodassa]] vuosina 415–413 eaa. Taras pyrki ensin pysymään puolueettomana monien muiden alueen kaupunkien tavoin, eikä sallinut ateenalaisten rantautua rannikolleen tai huoltaa aluksiaan. Myöhemmin taraslaiset kuitenkin sallivat Ateenan toisen, [[Demosthenes (sotilas)|Demostheneen]] johtaman laivaston tulla Khoirades-saarille. Lopulta Taras vaikuttaa asettuneen [[antiikin Sisilia|Sisilian]] [[Syrakusa]]n puolelle ja antoi laivojaan sen laivastoon.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/><ref>Thukydides: ''Peloponnesolaissota'' 6.44, 7.33, 8.91.2.</ref>
300-luvun eaa. alkupuolella kaupunki kukoisti edelleen, nyt pythagoralaisen filosofi-matemaatikko [[Arkhytas|Arkhytaan]] johdolla. Hänen saavuttamaansa asemaa on verrattu [[Perikles|Perikleen]] asemaan Ateenassa. Arkhytas toimi seitsemän kertaa [[strategos|strategoksena]] noin vuosina 380–360 eaa., vaikka laki salli vain yhden kauden kullekin. Hänen kerrotaan menestyneen kaikilla sotaretkillään. Tästä tiedosta voidaan päätellä, että kaupunki soti tuohon aikaan usein, todennäköisesti messapeja vastaan.<ref name="Smith"/><ref>Diogenes Laertios: ''Merkittävien filosofien elämät ja opit'' 8.4.79–82.</ref> Näiden lisäksi Suur-Kreikan kaupunkeja kohtasi uusi uhka, sillä Syrakusan tyranniksi noussut [[Dionysios I|Dionysios]] alkoi tavoitella valtaa myös Suur-Kreikan puolella, uhaten aluetta etelästä päin, kun taas pohjoisesta ja lännestä uhkasivat nyt [[lukaanit]]. Taras oli jonkin aikaa suojassa hieman sivussa olleen sijaintinsa vuoksi, eikä ole selvää, liittyikö se vielä alussa Suur-Kreikan kaupunkien liittoon mainittuja uhkia vastaan. Dionysioksen vallattua tai tuhottua eräitä kaupungeista Taras vaikuttaa nousseen alueella johtoasemaan. Taraksen liityttyä liittoon sen yhteiset kokoukset pidettiin Herakleiassa, Taraksen siirtokunnassa, mikä kertoo kaupungin saavuttamasta asemasta.<ref name="Smith"/><ref>Strabon: ''Geografia'' 6.</ref>
Taras otti nyt johtoaseman taistelussa lukaaneja vastaan. Se joutui kuitenkin pyytämään apua Spartan kuninkaalta [[Arkhidamos III|Arkhidamokselta]]. Tämä toi Italiaan suuren armeijan vuonna 346 eaa. ja soti siellä useita vuosia. Hän koki tappion ja kaatui taistelussa, ilmeisesti lukaanien ja messapien yhtynyttä armeijaa vastaan, [[Manduria]]n lähellä vuonna 338 eaa.<ref name="Smith"/><ref>Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 16.63, 16.88.</ref>
=== Hellenistinen kausi ===
Muutamia vuosia Arkhidamoksen kuoleman jälkeen taraslaiset kutsuivat apuun [[antiikin Epeiros|Epeiroksen]] kuninkaan [[Aleksanteri I (Epeiros)|Aleksanterin]]. Tämä saapui Italiaan armeijoineen vuonna 332 eaa. ja jatkoi sotimista siellä vuoteen 326 eaa. saakka. Aleksanteri soti ensin messapeja vastaan ja pakotti nämä tekemään rauhan taraslaisten kanssa. Tämän jälkeen hän soti lukaaneja ja [[bruttium]]laisia vastaan, ja voitti nämä suuressa taistelussa [[Paestum|Poseidonian]] lähellä. Lopulta Aleksanteri kääntyi Tarasta vastaan, valtasi sen siirtokunnan Herakleian ja siirsi suurkreikkalaisten kokoontumispaikan sieltä Akalandros-joelle Thurioin alueelle. On kuvattu, että Aleksanterin kuolema lopulta ennemminkin vapautti kreikkalaiset vihollisesta, sen sijaan että olisi ollut liittolaisen menetys.<ref name="Smith"/><ref>Strabon: ''Geografia'' 6; Livius: ''Rooman synty'' 8.24; Junianus Justinus 12.2.</ref>
Vuonna 303 eaa. taraslaiset pyysivät apua vuorostaan Spartalta. Sparta lähetti Italiaan suuren armeijan Kleonymoksen johdolla. Tämä sai messapit ja lukaanit taipumaan rauhaan, mutta toisaalta hankki käytöksellään kreikkalaisten vihat päälleen. [[Strabon]]in mukaan taraslaiset olisivat tämän jälkeen pyytäneet apua Syrakusan tyrannilta [[Agathokles|Agathokleelta]].<ref name="Smith"/><ref>Strabon: ''Geografia'' 6; Diodoros Sisilialainen: ''Maailmanhistoria'' 20.104.</ref>
Tämän jälkeen taraslaiset joutuivat ensimmäistä kertaa kohtaamaan uuden nousevan vallan, [[Rooman valtakunta|Rooman]], joka kävi eteläisessä Italiassa [[samnilaissodat|samnilaissotia]]. Toisen samnilaissodan aikaan vuonna 326 eaa. taraslaisten mainitaan lupailleen apua [[Neapolis (Italia)|Neapoliille]] ja yllyttäneen lukaaneja Roomaa vastaan. Vuonna 321 eaa. taraslaisten sanotaan puolestaan vaatineen roomalaisia ja samnilaisia rauhaan, uhaten sodalla sitä osapuolta, joka ei tottelisi. Vuonna 303 eaa. taraslaiset tekivät roomalaisten kanssa sopimuksen, jonka mukaan roomalaiset sotalaivat eivät saisi tulla Tarantonlahdelle.<ref name="Smith"/>
Roomalaiset rikkoivat sopimuksen vuonna 282 eaa., kun L. Corneliuksen johtama kymmenen laivan laivasto saapui lahdelle thurioilaisten avuksi. Taraslaiset kokosivat liiton Roomaa vastaan, mikä johti joskus neljänneksi samnilaissodaksi kutsuttuun sotaan. Taraslaiset tuhosivat osan laivoista, julistivat sodan Thurioita vastaan ja valtasivat kaupungin. Roomalaiset julistivat Tarakselle sodan vuonna 281 eaa. Taraslaiset puolestaan pyysivät nyt apua Epeiroksen kuninkaalta [[Pyrrhos|Pyrrhokselta]]. Tämä lähetti Tarakseen ensin {{luku|3000}} miehen sotajoukon Milonin johdolla ja saapui itse myöhemmin suuremmalla sotajoukolla.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/><ref>Appianos: ''Samnilaissodat'' 7.1; Plutarkhos: ''Pyrrhoksen elämä'' 15–16.</ref>
[[Tiedosto:Greek - Standing Draped Maiden - Walters 48288 - Profile.jpg|pienoiskuva|180px|Taraksesta löydetty naista esittävä hellenistinen pienoispatsas, 200-luku eaa.]]
Pyrrhos saavutti kaksi sotavoittoa, mutta kärsi tappion vuonna 275 eaa. ja vetäytyi Italiasta. Hän jätti Tarasta puolustamaan Milonin ja epeiroslaisen varuskunnan. Taraslaiset olivat kuitenkin jakaantuneet kahteen puolueeseen, joista toinen kannatti Roomaa ja toinen avunpyyntöä [[Karthago]]sta. Karthago lähettikin laivaston Taraksen avuksi, mutta se saapui liian myöhään, sillä kaupunki oli jo antautunut roomalaisille ja konsuli Papiriukselle. Tämä tapahtui vuonna 272 eaa.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Aiemmin mainittujen lisäksi Taraksesta olivat kotoisin muun muassa muusikko ja [[Aristoteles|Aristoteleen]] oppilas [[Aristoksenos]], näytelmäkirjailija [[Rhinthon]] ja roomalaisajalla [[latinankielinen kirjallisuus|latinankielisen kirjallisuuden]] alkuunpanijoihin kuulunut ja ensimmäinen latinaksi kirjoittanut näytelmäkirjailija [[Livius Andronicus]].<ref name="Smith"/>
=== Roomalainen kausi ===
Tämän jälkeen Taras oli Rooman vallan alla. Se säilytti muodollisen itsenäisyytensä ja omat lakinsa, mutta kaupungissa oli roomalainen varuskunta. [[Ensimmäinen puunilaissota|Ensimmäisessä puunilaissodassa]] Taras varusti laivoja Rooman laivastoon. [[Toinen puunilaissota|Toisessa puunilaissodassa]] kaupungista tuli [[Hannibal]]in kohde alueella, sillä sen hyvällä satamalla oli suuri strateginen merkitys. Kaupungissa oli myös edelleen karthagolaismielinen puolue, joka neuvotteli salaa Hannibalin kanssa. Nikonin ja Filodemoksen johdolla puolue sai petettyä kaupungin Hannibalille kuitenkin vasta vuonna 213/212 eaa. Hannibal valtasi itse kaupungin, vaikka roomalaiset saivatkin pidettyä sen linnoituksen, ja tätä kesti yli kaksi vuotta.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/><ref>Livius: ''Rooman synty'' 22.61, 24.13, 25.8–15, 26.39, 27.3.</ref>
Roomalaiset valtasivat kaupungin takaisin Q. Fabius Maximuksen johdolla vuonna 210/209 eaa. Karthagolaiset ja myös suuri osa kaupungin asukkaista surmattiin, ja kaupunki ryöstettiin. [[Livius]] kiitti Fabiusta siitä, ettei tämä ryöstänyt kaikkia kaupungin kuuluisia veistoksia, mutta ainakin [[Capitolium]]ia pitkään koristanut [[Lysippos|Lysippoksen]] [[Herakles]]-veistos oli peräisin Taraksesta. Kaupungista kerrotaan viedyn myös suuri määrä kultaa ja hopeaa, mikä kertoo sen vauraudesta.<ref name="PECS"/><ref>Livius: ''Rooman synty'' 27.16; Plutarkhos: ''Fabiuksen elämä'' 21–23; Strabon: ''Geografia'' 6; Plinius: ''Naturalis historia'' 34.7.</ref>
[[Tiedosto:L e x Municipii Tarentini - copia in lamina bronzea.jpg|pienoiskuva|180px|Tarentumin roomalaisaikaisia lakeja sisältävä pronssitaulu, kopio alkuperäisestä (89–62 eaa.). [[Napolin arkeologinen museo]].]]
Sotien ja valloituksen seurauksena kaupunki kärsi huomattavasti ja taantui. Se säilytti kuitenkin liittolaiskaupungin (''urbs foederata'') aseman, ja toimi edelleen alueen keskuksena ja roomalaisten viranhaltijoiden toimipaikkana näiden ollessa eteläisessä Italiassa. Vuonna 123/122 eaa. C. Gracchus yritti elvyttää kaupunkia perustamalla sinne roomalaisen kolonian, ja sen nimeksi tuli ''Colonia Neptunia''. Myöhemmin nimeksi vakiintui kuitenkin ''Tarentum''. Strabonin mukaan koloniasta tuli kukoistava, mutta se ei silti vaikuta kehittyneen normaalia roomalaista provinssikaupunkia kummemmaksi. Sen koko oli huomattavasti aikaisempaa pienempi, sillä se käsitti vain vanhan akropoliin alueen sekä hieman kannaksesta. Sen tärkeä satama esti sitä kuitenkin häviämästä kokonaan, mikä oli monien muiden Suur-Kreikan kaupunkien kohtalona roomalaisajalla. Se oli myös Suur-Kreikan harvoja kaupunkeja Neapoliin ja Rhegionin ohella, joissa kreikan kieli säilyi.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/><ref>Strabon: ''Geografia'' 6; Plinius: ''Naturalis historia'' 3.11.</ref>
Rooman sisällissotien aikaan Tarentum toimi vuorollaan [[Augustus|Octavianuksen]], [[Marcus Antonius|Antoniuksen]] ja [[Sextus Pompeius|Sextus Pompeiuksen]] laivastotukikohtana. Myös keisarikaudella kaupunki oli edelleen Italian tärkeimpiä satamia, vaikkakin alkoi jäädä [[Brundisium]]in varjoon.<ref name="Smith"/><ref>Tacitus: ''Keisarillisen Rooman historia'' 1.10, 14.12, ''Hist.'' 2.83.</ref>
=== Myöhäisantiikista keskiajalle ===
Tarentum mainitaan edelleen [[gootit|gootteja]] vastaan käytyjen sotien aikaan merkittävänä sotilastukikohtana ja satamana. [[Belisarius]] valtasi kaupungin Itä-Roomalle eli [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnalle]], ja [[Totila]] valtasi sen uudelleen vuonna 549 jaa., jonka jälkeen se säilyi gooteilla siihen sakka, kunnes [[Narses]] valtasi sen takaisin Bysantille. Tämän jälkeen kaupunki säilyi Bysantin hallussa aina vuoteen 661 saakka., jolloin sen valtasi [[Beneventum]]in herttua Romoaldus. Tämän jälkeen kaupunki oli välillä [[saraseenit|saraseeneilla]], jotka tuhosivat sen kokonaan vuonna 967, ja välillä jälleen [[Nikeforos Fokas|Nikeforos Fokaksen]] valtaamana Bysantilla. Bysantti menetti alueen lopullisesti [[normannit|normanneille]] [[Robert Guiscard]]in vallattua sen vuonna 1063, jonka jälkeen se kuului [[Napolin kuningaskunta]]an.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
== Rakennukset ja löydökset ==
Antiikin aikaisesta kaupungista on säilynyt vain vähän jäänteitä sen enempää kreikkalaiselta kuin roomalaiseltakaan ajalta, koska myöhempi kaupunki on aina sijainnut samalla paikalla. Yksittäisiä löytöjä on kuitenkin tehty eri puolilta kaupungin aluetta.<ref name="PECS"/>
=== Akropolis eli yläkaupunki ===
[[Tiedosto:TARANTO-ITALIA (11210996315).jpg|pienoiskuva|180px|Poseidonin temppelin rauniot.]]
Kaupunki sijaitsi ilmeisesti 500-luvun eaa. lopulle saakka pääosin [[akropolis|akropoliin]] eli linnoituksen tai ”yläkaupungin” muurien sisäpuolella. Taraksessa akropolis-niemi oli vain hieman alakaupunkia korkeampi. Sen muureista ei ole löydetty jäänteitä. Akropoliin paikalta on löydetty [[doorilainen pylväsjärjestelmä|doorilaista tyyliä]] edustaneen temppelin rauniot. Se on ajoitettu noin vuoteen 575 eaa., ja sen oletetaan olleen omistettu [[Poseidon]]ille. Temppelistä on säilynyt pari pylvästä ja [[stylobaatti]]a. Läheltä on löydetty myös toisen, [[korinttilainen pylväsjärjestelmä|korinttilaista tyyliä]] edustaneen temppelin jäänteitä 300-luvulta eaa., joskin temppelin koristelu vaikuttaa olevan ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. Tämän temppelin oletetaan olleen omistettu [[Pax]]ille eli Rauhalle. Nykyisen Sant'Agostinon kirkon läheltä on löydetty [[Afrodite]]lle omistetun alttarin jäänteet, jotka ovat saattaneet kuulua tämän temppeliin.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
=== Alakaupunki ===
Noin 400-luvulla eaa. kaupunki alkoi laajentua kannasta ja niemeä koilliseen nykyisen uuden kaupungin alueelle. Myös tämä alue ympäröitiin muurein noin 400 eaa., ja näistä muureista on löydetty vähäisiä osia erityisesti nykyisen Montegranaron alueelta, Marmarinista ja Collepazzosta sekä veden alta Mare Piccolosta. Hannibal rakennutti kaupunkiin poikittaismuurin noin vuonna 213 eaa. suojaksi akropolista hallussaan pitäneitä roomalaisia vastaan. Muurein ympäröidyn alakaupungin pinta-alaksi on arvioitu noin kolme neliökilometriä. Kaupunginmuurit ympäröivät jotakuinkin kolmionmuotoisen alueen, jonka länsikärjessä sijaitsi akropolis. Idänpuoleinen pääportti tunnettiin nimellä Temenidien portti. Sen lähellä sijaitsi spartalaistyylinen ”[[Hyakinthos|Hyakinthoksen]] haudaksi” kutsuttu [[tumulus]].<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Strabonin mukaan kaupungin [[agora]] eli kauppapaikka sijaitsi alakaupungissa hieman akropoliin ulkopuolella, toisin sanoen uuden kaupungin luoteisosassa. Strabonin mukaan agoralla oli [[Zeus]]ta esittänyt pronssipatsas, joka oli hänen mukaansa toiseksi suurin sitten [[Rhodoksen kolossi]]n. Agoran lähellä oli myös Museion, joka on toiminut jonkinlaisena julkisena juhlatilana.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
[[Tiedosto:Nekropole (Taranto) - Via Crispi.jpg|pienoiskuva|vasen|240px|Nekropolista.]]
Agoran läheltä kulkenut kaupungin leveä pohjois-eteläsuuntainen pääkatu sijoitetaan nykyisen Corso Due Marin paikalle. Nykyisen katuverkon oletetaan muutoinkin seuraavan monin osin antiikin aikaisen kaupungin katuja. Pääkatu yhdisti sisemmän sataman ulompaan satamaan. Sen kanssa ristesi kaksi keskeistä itä-länsisuuntaista katua, joiden nimet olivat Batheia ja Soteira. Batheia sai alkunsa Temenidien portilta ja kulki ilmeisesti sisemmän sataman rantaa, kun taas Soteiran oletetaan kulkeneen ulomman sataman rantaa nykyisen Lungomare Vittorio Emanuele III:n suuntaisesti. Eräitä katuosuuksia samoin kuin alueiden talojen perustuksia ja muita jäänteitä on löydetty.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Kaupungissa tiedetään olleen kaksi [[kreikkalainen teatteri (arkkitehtuuri)|kreikkalaista teatteria]], suurempi ja pienempi, sekä roomalainen [[amfiteatteri]]. Suurella teatterilla järjestettiin myös kansankokoukset. Amfiteatteri saattoi olla myöhemmin rakennettu sen paikalle. Pienempi teatteri sijaitsi mahdollisesti lähellä agoraa.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Pizzonesta uudemman kaupungin kaakkoisosasta on löydetty [[Demeter]]in ja [[Persefone]]n pyhäkköön liittyviä terrakottaisia [[votiivi]]lahjoja vanhimmillaan 600-luvulta eaa., ja Sant'Antonion ja Santa Lucian kirkkojen läheltä noin {{luku|30000}} votiivilahjaa, jotka liittyvät ilmeisesti [[Persefone|Koren]] ja ktoonisen [[Dionysos|Dionysoksen]] pyhäkköön ja on ajoitettu noin 500–200-luvuille eaa. Castello Saracenon läheltä on löydetty puolestaan [[Apollon]]ille ja [[muusa|muusille]] omistetun pyhäkön jäänteitä 400–200-luvuilta eaa. Chiesa del Carminen läheltä on löydetty [[Dioskuurit|Dioskuureille]] omistettuja reliefejä 300–200-luvuilta eaa. Ne ovat mahdollisesti peräisin näille omistetusta pyhäköstä.<ref name="PECS"/>
Uuden kaupungin alueelta on löydetty myös tuhansia hautoja, sillä spartalaiseen tapaan taraslaiset hautasivat kaupungin alueen sisäpuolelle. Toisaalta kyse saattoi olla myös siitä, että kaupunki laajeni ajan kuluessa hautausmaiden alueelle. Haudat ajoittuvat 600-luvulta 100-luvulle eaa. Haudoista on tehty paljon keramiikkalöytöjä.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Roomalaiselta kaudelta on löydetty muun muassa [[termit|roomalaisen kylpylän]], huvilan sekä kahden [[akvedukti]]n jäänteitä.<ref name="PECS"/>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Taras|Taras}}
[[Luokka:Arkeologiset kohteet Italiassa]]
[[Luokka:Magna Graecian kaupungit]]
[[Luokka:Taranton maakunta]]
| |||